lauantai 14. helmikuuta 2009

Valentine


Ystävänpäivää....vaikken "tekopyhistä " perustakaan...

Kilpisjärvelle ajettiin toissa kesänä...ja vettä satoi, joten menin autosta ulos pelkästään kuvaamaan tämän kulleron...

Se loistaa omaa valoaan. Se on kuin ystävä joka on sinulle annettu... valoksi polkusi varteen. Vaikka elämässäsi olisi sadepäivä, ystävän hehku virvoittaa...Ja vaikka ystäväsi tietää sinusta kaiken, siitä huolimatta pysyy ystävänä.
Ja vaikka olisit hiljaa.. vuosiakin...siellä se ystävä pysyy uskollisena...antaa sinun olla ja tarpeen mukaan taas tuuppaa eteenpäin, ihmisten ilmoille.

Kaikille ystävilleni, niille ihanan uskollisille ja rakkaille...ja uusille, hyvää ystävänpäivää...
...................................................

Aamuaskareet odottaa...sitä myöhiäistä pitää lähteä väkertämään...munia keittämään, ylikypsää oskaria pannuun muhimaan, paahtoleivän siivu blinipannuun voihin upoksiin...ittelle...
Mies syö ruispaloja paahdettuna...kun ei ole vielä ihan kwasniewskiläinen (kuituja niukasti...jottas hivenaineet ja vitamiinit imeytyvät...kuidut kuuluvat pötsiläisille...omia havaintoja)..Versoja ikkunalaudalla kasvilampun alla piisaa...Uusi satsi auringonkukan siemeniä pitää pistää tänään likoon...Ja kahvit törräyttää...
Siitä törräyttämisestä tykkään...kuulin sen Pohjois-Karjalassa ensi kerran tätini syntymäpäivillä parikymmentä vuotta sitten...kun pitopalvelun poika lupasi vielä lähtötohinoissaan "että no miepä törräytän kahvit."

Teen kreppitaikinan valmiiksi, että saadaan onnipojalle herkkuja, hillon ja kermavaahdon kanssa...(itteä unohtamatta). Ja illalla laitetaan uunipellillinen pitsaa... vehnäjauhopohjalle (pitkään tein pitsapohjat mantelijauhosta vaan nytpä vehnästä). Pieni rinsessaonervakin tulee ensi kertaa mummalle ja tuffalle...oikein yökylään.
Illalla saunotaan...ja ollaan ystäviä.
...............................................

Päivän sana:
Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta. Room. 10:17 (KR33/38)...

Oikea merkitys on, että usko tulee kuulemisesta ja kuulemisesta ja kuulemisesta ja...Kunnes se kuultu tulee osaksi meitä, sulautuu meihin. Mitä uskommekaan, sen tulisi perustua raamatun sanaan...ei luuloon eikä huhupuheisiin eikä omiin tuntemuksiin.


Posted by Picasa

2 kommenttia:

  1. Heippa, Ystävä Rakas!
    Oikein kirjoitat. Tosi ystävyyttä ei tarvitse todistella. Se vain on. Ystävä nielaisee sinut karvoineen kaikkineen ja sanoo, että hyvältä maistuu, vähän karvat kurkkua kuvittavat! :)

    VastaaPoista