Päivän Sana
Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka aina kuljettaa meitä voittosaatossa Kristuksessa ja meidän kauttamme joka paikassa tuo ilmi hänen tuntemisensa tuoksun!
2. Kor. 2:14 (KR33/38
Voittosaatossa? Mitähän se tähän arkeen tarkottas???Ja miten se tuntemisen tuoksu? Olisko jotenkin olosuhteitten vankilasta pääsyä, jonkin asian voittamista...näytti miltä näytti. Ja voitto olosuhteista taasen osottas Voittajaan...Hänen tuntemiseensa.
Elukkakin kuuluu siihen.. Lenkillä oltiin ja vastaan tuli kummallisesti hoippuileva ja sätkivä pieni koira...kuin meidän Juju aikoinaan, kahdeksan vuotta sitte, kun se tuli meille. Jujun etu-ja takapää ei ollu ollenkaan synkrossa, yhtään porrasta se ei päässy ylös ja juomaan/syömään ruvetessa koko takapää nousi ilmaan. Eläinlääkärissä tuli röntgenin perusteella (tutkittiin yliopiston elänlääketieteellisessä) miltei tappotuomio....Rintarangasta puuttu yksi nysty kahen nikaman välistä...joka pitää selkärangan suorassa ja selkäydin kanavassaa oli turvotusta. Olisi ollut iso leikkaus edessä, josta toipuminen epävarmaa...Mutta meillä oli parempi apu...
Raamatussa sanotaan, että Jumala auttaa ihmistä ja eläintä...Ja vaikka meille tultiin sanomaan, että elukka pitäis lopettaa, niin uskottiin sen paranevan. Seurakunnan lapsetkin rukoili sen puolesta.
Tänä päivänä se elukanturilas on reipas, tekee parhaimmamilaan melkein kymmenen kilometrin lenkkiä. Joskus se saattaa saada epileptistyyppisen kohtauksen, jolloin nostan sen pystyyn ja sanon että lähes meneen...Enimmäkseen sen kanssa mennään "voittosaatossa"...
Sen vastaan tulleen koiran omistajalle kerroin ton meiän jutun ja kysyin saako sen puolesta rukoilla...Siinä sitten pistin kädet puistossa koiran päälle ja sanoin, että Jeesuksen nimessä, parane.
Olipa asia mikä tahansa, Hänen tuntemisensa kannattaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti