Arkiturinoita

Ollaan jo maaliskuun toisessa päivässä....
Kyllä se siitä, pikkuhiljaa..
Sydän on tyhjällään, hiljaa...ei juuri kummoistakaan sanottavaa.


Taaperruksella kävin elukan kanssa...pikaseen...kun Rinsessarepekka oli Taimivauvan kanssa tulossa käymään...ompeluhommiin...Ukkopoika jäi isän kanssa kotiin...vapaapäivän viettoon.

Eilen vietettiin sisarentyttären Olavin kaksivuotissynttäreitä.
Oli siinä menoa ja meininkiä, kun talossa oli samaan aikaa viisi 3kk-kaksivuotiasta lasta + kaksi hiukan isompaa ja aikuiset, isomummot mukaan lukien...
Rinsessarepekka oli tehnyt herkullisen, näyttävän täytekakun...sachertaikinasta, Puuhapetekoristein...
Laitan kuvan, kunhan saan...

Lauantaisen sienikeiton ohjeen taidan tähän vielä laittaa...tuli niin maistuvaista.
-Kuivattuja ja pakastesuppilovahveroita...vastaavuus tuoreisiin vajaa litra (50g kuvattuja vastaa litraa tuoreita??)
Luulientä sopan pohjaksi pakkasesta nelisen desiä (ydinluista yrttien kanssa keiteltyä).
Vajaa satagrammaa pienksi silputtua pekonia sipulin ja valkosipulin kanssa kuullottumaan, voita lusikallinen avuksi...ja siihen sienet....kuullotuttuaan liemeen....yrttejäkin vielä lisäilin.
Lisäsin kermaa vajaan puolilitraa ja keittelin kokoon koko päivän. Jouduin hiukan suurustamaan vehnäjauhoilla, jota tavallisesti en tee. Lopuksi vielä vajaa paketti koskenlaskijaa...Siinä se sitten...odotteli syöjiään...tuoksuvainen.
...................................................

Päivän sana: Vanhurskaat huutavat, ja Herra kuulee ja vapahtaa heidät kaikista heidän ahdistuksistansa.Ps. 34:17 (KR33/38)

Siinäkin Jumala lupaa omilleen vapautuksen kaikista ahdistuksista. Siihen luotamme ysäväperheen kohdalla...jos eivät vaikka jaksa huutaakaan, niin puolestaaan rukoillaan ja paastotaan...Onhan se paastonaikakin nyt.

Ja kuvassa karujen kivien , kuivuneitten , jo menneitten kaislojen, keskeltä, versoo uutta ja lupaavaa...ainutkertaista.