Luppopäivä

Taas on melkein viikkokausi hurahtanut.
Miten se onkaan niin totta, jotta "talvet ja kesät toistaan seuraa"...Aika vaan lipsuu ohi, mistään välittämättä, täysin tunnottomana.
.
Talviaikaankin jo siirryttiin.
Jalmari on porukoineen Norjassa tekemässä elokuvaa...Iitu, Pikkuiitu, Onni ja Jorma...hela porukka.
Facebookissa saan kuvista seurailla filmauksen edistymistä...

Matkailuauto on huollossa ja vietän toista luppopäivää...kun vääränä iltana se sinne vietiin pihalle seisomaan.
.
Eilen lenkitin viitisen kilometriä...vinkkaisessa tuulessa, koivunlehtien tanssahtelua ihastellen.
Puut alkavat olla paljaana ja lehtikerros maassa vielä pöyheä...kohta multaantuu. Muutama koivu vielä loistaa keltaista valoaan. Paratiisiomenapuu ojenteli lehdettömiä oksiaan kohti taivasta....rupsahtavia punaisia pikkuomenoita pullollaan...jotenkin ihan japanilaisen oloinen tunnelma.
Yritin kuvata, mutta taivasta vasten omenat näyttivät mustilta.

Ompeluksetkin pikkuhiljaa edistyvät...puolpitkä, takaa pidempi hame ja jakku, johon tulee satiininauhat (leveämpi musta ja päälle kapea ruskea) vyötärölle...semmoisesta ruskeaan taittuvasta mustasta kankaasta.
Jotain uutta talven varalle...
Joulutauluja olisi kiireenvilkkaa jo työstettävä. Kupin-/glögimukin alustoja olen jo kirjonut.

Yhtenä iltana yleltä tuli ohjelmaa Laila Kinnusesta...kuinka kaunis ja puhdas ääni hänellä olikaan...matala, huilumainen, pehmeä.
Ja järkyttävä kohtalo....riipaiseva.
Miten sitä ihminen kestää kaiken paineen keskellä...julkisuudessa...kieputuksessa...herkkä taiteilija.
Maailma kun on niin armoton.

Ulos taas lähden...reppureissulle...ja käyn samalla kaupassa.
Elukka pääsee salakuljetukselle.

Luomuoskaria on nyt pakkasessa 43kg...Kyllä maistuu ihan oikeelta, ennenvanhaselta kunnon sialta.
Keittelin laardia. Laitoin rasvaiset nahkat kiehumaan veteen, siivilöin ja annoin parvekkeella hyytyä.
Kuorin rasvat päältä rasiaan ja toiseen siivilästä röntit...joita nyt saa leikellä pannuun sipulin kanssa paistumaan...Hyvää.

Eilen tein oskarin munuaisista höystöä.
Siivilärönttejä 100g pannuun sipulin kanssa kuullottumaan, huuhdotut munuiset (joita liotetaan paloiteltuna ensin tunti kurkkuma/suolavedesessä) sekaan, runsaasti yrttejä, curryä ja valkoviintä desin verran...kiehutellaan nesteet vähiin. Sitten lisäsin kerman ja jätin kannen alle muhimaan.
Puolukkasurvoksen kanssa...ja rosamundan.
Tätä herkkua saan syödä yksin, Mies ei filttereihin koske...Sai tyytyä pyttipannuun.

..........................................

Iitun kanssa keskustelin facebookissa juuri...

On tämä metkaa....tolleen turista!

..................................................

Päivän Sana:

Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
Matt. 7:21 (KR33/38)

Kuinka vapauttavaa onkaan havaita, että tässä tekemisellä tarkoitetaan Jeesukseen uskomista...