Runsauden pulaa...

...kuvista.
Tänään on ollut pitsipäivä.

Aamulla auton ikkunat olivat niin jäässä, jotta lenkille lähdin elukan kanssa.

kauppareissun sijaan.

Jo maahan pudonneet, värinsä menettäneet lehdet olivat saaneet pakkasenpojan ihastuttavan pitsireunuksen ja huurrekuorrutuksen.

Metsäpolulla jaloissa mukavasti kahisi ja rouskui.

Puitten varjoissa, jäätyneen sammaleen ja puolukanvarpujen maailmassa, kuului taas sinne jotenkin sopimaton liikeenteen häly lähitieltä.

Viitisen kilometriä taapersimme.
Joka oksaa olisi pitänyt pysähtyä ihastelemaan.
Kuinka voikaan niin huikaista...kauneus.

Näöntarkastukseen lähdin...kun neulansilmään en tahdo millään saada lankaa sujutettua.
Vaikka kuinka leikkaisin langanpään viistoon ja langanpäätä nuolaiseisin.
Aina harittaa ja langanpää vääntyy vikasuuntaan, rispaantuu.

Oikean silmän sekä luku- että kaukolasiin tuli 0.5 vahvennusta.
Mutta vuosi sitten todettu silmän akselin kääntyminen oli korjaantunut.
En tarvitsen enää sylinterihiontaa.
Vanhoihin pyöreisiin Kentzon sankoihin laitetaan siis yksi uusi linssi...vasen silmä kun laiskuuttaan ei katsele....

Aamulla Ukkopoika puhelimessa sanoi, että hänellä on ihan oikeita marsuja.
Monta.
Tulitikkuaskissa.
Olivat lähdössä isomummon luo kävellen ja Ukon aarreaski marsuineen, paperista leikattuineen, lähti taskussa mukaan.
Elsakin kun oli tulossa sinne ja aarteet piti saada näytettyä.
Päivän mittaan askiin Ukko laitteli näkkileivän muruja...jottei marsut nälkiintyisi!
Olisipa meidänkin aarteemme vielä noin yksinkertaisen ihastuttavia.
Viikkoon ei olla nähty ja ikävä jo kaihertaa.

Farkun takataskuja kirjoin päivällä.
Viikon on housuntekele leikattuna lojunut työhuoneen lasipöydällä.
Inspiraation tuntumaa taitaa olla ilmassa...josko tulisi pikkuhiljaa valmista.

Ensi viikolla lähden sisareni ja serkkutytön kanssa hotellimatkalle Tallinnaan.
Meidän "tyttöjen" yhteisikä on 179 vuotta....minä vanhin.
Saadaan rauhassa sihnehtiä vanhankaupungin kaduilla ja toreilla.
Käydä taas Maiasmokissa kahvilla ja  kaalipiirkalla.
(Maiasmok on turistinähtävyys.
1800-luvulla aloittanut kahvila on nähnyt historiaa ja hienoja ihmisiä. Täynnä lähes ainaa).
-Ostaa jouluntuoksuisia paahdettuja manteleita Olde Hansan kulmilta.
Ihan vaan olla retostella...rauhassa, kiireettä.
Ja turista turisemasta päästyä...
Naiset.

...................................................
Päivän Sana

Herra vahvistaa sen miehen askeleet, jonka tie hänelle kelpaa. Jos hän lankeaa, ei hän maahan sorru, sillä Herra tukee hänen kättänsä.
Ps. 37:23-24 (KR33/38)
Niin ja miksei naisenkin!