Tänään välimerellisissä

Matka tänne venähti.
Suomesta Air Berliinin kone lähti pari tuntia myöhässä ja jatkoyhteys karkasi.
Niinpä tulimme uudelleen reititettyinä Istanbulin kautta Antalyaan klo 1.10 tiistain puolella.
Taksimatka tänne Alanyaan kesti pari tuntia.
Väsytti.
Matkaa tehtiin 18h!

Asunnossa oli 15 lämpöastetta eikä makuuhuoneen lämpöpumppu käynnistynyt.
Nukuimme kylki kyljessä palellen aamu yhdeksään.

Kaikki lämpöpumput toimivat nyt...
Kuin vuorenpeikot  seinällä puhisevat ja hönkäilevät!

Nukuimme 14h viime yönä.
Eilen talsimme pari tuntia, minulla painava reppu selässä...turkkilaisittain...
Täällähän naiset kantavat kaiken.
Saatiin saalista maalaistorilta ja Miehelle sanoin, että laita vaan minun reppuuni.
Selässä ei paino tunnu.

Viime yönä oli railakas tykistökeskitys, onneksi taivaallinen...ukkosti ja salamoi.
Aamulla lämmintä ulkona 13 astetta...nyt aurinko alkaa pilkistellä.

Merta lähdemme nyt katsomaan...vieläkö aallot loiskivat ja onko upea turkoosi väri tallella.

Kotiin on ajatuksena tulla toukokuun paikkeilla.
Ukolle sanoin, että lähden kesää hakemaan ja kun tuffan kanssa tulemme, on kesä kapsäkissä


Rannalle menimme.
Aallot myräköivät vaahtopäinä.
Kyllä sielu lepäsi...meren tuoksussa ja kohinassa.
Ranta muuten autio...lukuunottamatta muutamaa kalastajaa ja tyhjää aurinkotuolia.

Atatyrkbulevardilla keskiviheriölle istutetut esikot loistivat.
Ruoho ja palmut viheriöivät...
Ei lumimyräkkää, kuten kotosuomessa...jos ei vielä järin lämmintäkään.
Hyvä näin.

...................................................

Päivän Sana

Rauhan minä jätän teille: minun rauhani-sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö. Joh. 14:27 (KR33/38) Rauhan toivotuksin!

Tsiliconcarne muhii padassa.
Vesiboileri hyrrää.
Poreallas odottaa.