Tuuli kuitenkin on purevaa.
Vuoret ovat entistä lumisempia horisontissa.
Rannalla aallot suurimpia, mitä tähän asti olemme nähneet.
Tunnin istuimme ihastelemassa turkoosin meren möyrinää ja auringon kimallusta.
Huomenna on taas toripäivä.
Pikkuhiljaa opin turkin sanoja.
Osaan jo ostaa rahkaa, LORia (pohjattoman rahkapiirakan tekoon).
Eilen paistoin ensimmäisen version kahvileiväksi.
Liiaksi olen poikennut viljattomasta karppityylistäni, paikallisia leipomuksia maistellen.
Käsien nivelet särkevät ja oikean käden peukaloon on ilmestynyt uusi nivelrikko.
Parannuksen tekoon.
Kävin nahkakaupassa kyselemässä, josko pitkä, leveähelmainen nahkapalttoo ommeltaisiin, hupullinen.
Tuumaillaan.
Luvassa lämpenevää, rantakelejä.
............................................
Päivän Sana:
Vanhurskaat huutavat, ja Herra kuulee ja vapahtaa heidät kaikista heidän ahdistuksistansa.
Ps. 34:17 (KR33/38)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti