Jokos tulppaaneita

Ennusteen mukaan eilen satoi valkoista lumenhärmää.
Ja heti tuli tulppaanit mieleen....
Aamulla herätessä maassa oli puhdas vaippa....
Keltalehtiset koivut vielä uhmaavat talventuloa vaan vinkkainen tuuli riipii viimeisiäkin lehtiä.

Ulos lähdin reppulenkille hyvin varustautuneena ja huppu vielä pipon päällä.
Viitisen kilometrin lenkin taapersin ja taas alkumatkan reppueläin kyydissä.
Sieltä se kurkisteli repun reunan yli eikä edes pahemmin noteerannut talsivia lajitovereitaan.
Liukasta oli...ja liukesteet vielä kaapissa...kesäteloillaan.
Tuskin siellä paljon jeesaavat.

Lopuksi matkaa menimme metsäpolulle.
Yhdet askeleen jäljet oli lumessa.
Hiljainen hämärä...puolukan- ja mustikan varvuilla kaunis huntu...ja sammaleella.
Suuret kuuset hiljaa...
Etäinen liikenteen häly jotenkin kuvaan sopimaton.

Viime viikonloppuna äiti järjesti yllätyksen...
Miten ihmeessä pitäisi tästä eteenpäin suunnitella.
Oli lauantai-iltana rupeemassa karjalanpaistin tekoon.
Merja siellä kävi tsekkaamassa ja soitti, että vähän se äiti tuntui oudolta ja muisteli, että mitä siihen paistiin???
Puhekin tuntui puuroutuvan ja ei tiennyt oliko ilta vai aamu...ja lääkkeet oli ottamatta eikä koko päivänä ollut syönyt.
Yritin saunomisen jälkeen soittaa vaan en saanut yhteyttä.
Aamullakaan.
Hälytin naapurin soittamaan ovikelloa ja tsekkaamann.
Puhelin oli jäänyt pois paikoiltaan ja sitten oli se paistin teko...ei oikein meinannut kertoa....
Oli tällännyt lihat pottiin (ilman sitä pakollista purjoa), uunin sataan asteeseen ja kaikki levyt täysille...
Sitten oli mennyt nukkumaan.

Kolmen aikaan yöllä meni keittiöön jo ihmetteli että kuuma!...ja paisti vielä ihan harmaata...
Sinne jätti hellan paisteineen ja meni takasin nukkumaan....kunnes yht´äkkiä pälähti mieleen, että eihän levyjä tarvita paistin teossa...ja meni ne pistämään pois päältä sekä uunin 220 asteeseen.
Tulihan siitä paisti...lopulta...eikä asuntokaan palanut...muorista puhumattakaan.
Lääkärin aika saatiin vasta 24. päivälle.

Hommat seisoo koneella...hitaasti edeten.
Uusia farkkuja rupesin vaihteeksi tekemään...kun joulujuttuja pitäisi.
Ja isänpäivää...on yöpuku kankaana...tulisi se kotitonttu apuihin jottas valmistuisi.
.
Lunta rätkii taivaantäydeltä!
.
Illalla menen kynttiläkutsuille...ja Oriflamen tuote-esittelyyn samalla.
Omat kutsut on 18. tätä kuuta...pitää muistaa kutsuja toimittaa.

.......................................

Päivän Sana:

Ja hän sanoi opetuslapsillensa: "Sentähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte. Sillä henki on enemmän kuin ruoka, ja ruumis enemmän kuin vaatteet."