Sunnuntaikahvit

Sulosunnuntaita!

Ystävän koiran nimi on Sulo...sille en sunnuntaita kuitenkaan omista!

Heräsin armaani kainalosta klo 11!

(Sama armas jo vuodesta 1965 vaikka virallisesti kainaloonsa pääsin vasta 1971).

Harmaaseen, koleahkoon alkusyksyn päivään.

Ulkona vihreä on muuttanut sävyään....ruskea tuppaa lehtien reunoihin...

Valkopillike pursuaa kevään uhoa......kukkii...ja puskee uutta vihreää .

Niistä on kauniita kuurakuvia picasassa...edellisvuosilta.

Pilvet soutavat villisti edestakaisin...aamuropinan jälkeen sateen ovat pidättäneet.

Puut pitävät sinnikkäästi kiinni lehdistään...ruskaa odotellen.

Puistoissa on nurmikot ajettu ...montakohan rupeamaa vielä kasvukautta?

Yksittäiset keltaiset lehdet kieppuvat asfaltilla...

Elukka malttoi odotella, tosin oli vähä tuhojaan tehnyt pähkinäpussille...

Ei kai koirat pähkinöitä?

Ulkona irti taas pellolla.. lähdin perään, oli housun puntit täynnä niitä väkäpäisiä lituskoita sieminä.

Eilinen nieriä oli tosi hyvää.. .

Rinsessa ja vävykin pääsivät jaoille...ja Taimirinessa maistoi, Ukkopoika tyytyi pitsaa varttumaan.

Ja Ukkopoika teki saunajaonkin: ensin naiset, sitten Ukko tuffan ja isin kanssa!

Ukolla oli oma Pommakkipullo odottamassa....Taimi imeskeli pillimehut, tuffa ja isi karhutölkillisen ja äiti lasin punaviiniä kera mumman.

Ja Fazerin sinistäkin vielä rivi illan mittaan.

Paino putosi viime viikolla kolme kiloa .

Myöhiäisen laitoin taas saman sorttisen.

(sinkonmakkarasta pitää Wurstille soittaa ja pyytää E621:en hylkäämistä.)

Kermakahvit...

Pyhäisin juodaan arabian valkoisista myrnan mallisista...ostin joskus 40 paria leipälautasineen, kun aina tuppasi kupit loppumaan....lakkiaisista, ristiäisitä ja muuten vaan sukuloimisista. Kuvassa yllä kuparilangasta konekirjottu kupin/lasinalusta.

Suppilovahveroita laitoin päivällistä varten likoamaan 10g (vastaa kahta desiä sieniä).

Ne paistan voissa sipulin kanssa...väriksi hitunen kurkkumaa... suppilovahverojauhoa, tilkka valkoviintä...ja kermaan hautumaan...kunnes soosi sakenee...

Kuorineen keitettyjä pottuja.... sekä entrecote...suolakurkkua ja puolukkasurvosta.

Entrecoteen paistan kookosöljyssä.

Siinä tämän pyhäpäivän menu´

.

Mies katselee formuloita.

Kirjontakone tikittää.

Pyhäpäivä hiljalleen taipuu ehtoota kohti.

Löhöillen.

Aika jo kynttilöille!

....................................

Päivän Sana

Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.Ilm. 3:20 (KR33/38)

Onpa meillä tänään kuninkaallista ateriaseuraa!

Kiitos Herralle aina elävästä, ikuisesta Sanastaan!