Kirkas säde silmään singahti

No nyt kirkkaus koitti.

Aamulla sälekaihtimien raosta kirkas säde silmään singahti...ja sitä ihmettä piti ihan nousta katsomaan...että aurinko armas...vihdoin...harmaan tihuuttelun jälkeen.

.

Miinakoiralle kehketyi kirsikkasilmä.

Vilkkuluomi silmäkulmasta kääntyi osittain silmän päälle.

Viime viikonloppuna eläinlääkäripäivystykseen...

Nukutuksessa luomi käännettiin paikoilleen...ja seuraavana aamuna silmäkulmassa komeili taas punainen pallkukka.

Takuu kesti siihen asti, kun perävalot näkyivät.

.

Soittorumba eläinlääkäreille.

Hintahaarukka moiselle operaatiolle oli aika iso.

Sadasta neljäänsataan euroon.

.

Nopeimmin sain ajan Hyvinkäälle...

Siispä sinne eilen Miinan kanssa matka-autolla törryyteltiin.

Paikka oli viihtyisä ja odotoustilan nurkassa sain laittaa capuchinot virkistyksekseni..odotellessa.

Leikkaus kesti miltei tunnin ja tikkejä laitettiin kahteen kohtaan...mitään pois leikkaamatta...siten, että kyynelkanava säilyi ehjänä.

Olin tosi tyytväinen...kokenut naislääkäri kertoili jatkotoimet ja näytti tikit silmästä.

Miina makaili nukutettuna pöydällä, tippaletku jalassa.

Siinä sille sitten aseteltiin kauluri paikoileen, jottei pääse raapimaan.

Keskiviikkona mennään jälkitarkastukseen.

Operaation hinta oli hyvin kohtuullinen, 148 euroa.

.

Nyt se jo säntäilee pönttöpäänä ja käyttää ulkona kaulurin reunaa lapiona lumikasassa...viskoo lumenrippeitä ilmaan.

Rapussa se lähti aika spurttia ylös ryntäämään ja pyllähti nurin...kaulurin reuna osui rappuseen.

Kannoin sitten mennen tulen.

Viime viikolla tein sille kurakelien varalle maastokankaisen haalarin. En raskinut ostaa.

Koko tiistaipäivän piirtelin kaavoja, mittailin, ompelin ja purin. Purin ja ompelin.

Haalarin toiseen sivuun laitoin heijastinkankaisen sydämen, jonka yli kirjontakoneella punaisella nimi Miina.

Jos tuntityölle mitään arvoa lasketaan, niin haalarille kertyi hintaa parisataa euroa.

.

Valmiin haalarin puin Miinalle ja lähdettiin koekäytölle ulos.

Lahkeet liian pitkät, etuosa haalarista liian iso. Jalat mulahtivat haalarin siään ja takajaloilla tyrkki itseään onnettomana eteenpäin.

Kotiin ja korjaukseen.

Lopulta puku istui hyvin...ja niin Miinakin.

Se meni olohuoneen nurkkaan ja istua kökötti siellä nolona.

Ei mennyt ovelle Miestä vastaan vaan jurotti.

Kun kannoin sen Miehen eteen, se istui takajalta harallaan ja pää riipuksissa, kuin tuomittuna.

.

Keskiviikkona ulkona se keksi leikin.

Lumikasoja kun vielä on ja tipsut ovat korkeitten paikkojen keisareita, se kiipesi tapansa mukaan kasan päälle...ja liukastui kyljelleen...ja vauhdilla liukui alas...kiipesi takaisin ja heittäytyi kyljelleen...mäkeä laskemaan...useamman kerran.

Nyt ei haalari enää nolota eikä sitä tarvitse koko aikaa yrittää ravistella pois päältä.

.

Ihanan aurinkoista...tuntuu suomujen putoamiselta silmistä.

Ja kotona kaikki paikat ovat yhtäkkiä pölyn peitossa, peilit kirjavia, ovet tahraisia ja lattiat nuhruisia.

En pese tänään...kunhan aurinkoa pällistelen...Mies imuroi parhaillaan.

Ompelukset sitkeästi pysyvät keskentekoisina.

Viime kesänä leikattu mekontekele pitäisi loppuunsaattaa...että Turkkiin mukaan.

Ensikuussahan se jo on, lähtö.

.

Kevättä rinnassa...viime vuonna viikko tästä eteenpäin oli jo valkovuokkoja.

....

Päivän Sana
Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa.
Gal. 3:26 (KR33/38)