Arjen tohellusta

Aamu valkeni pilvisenä, nelisen lämpöastetta.

Elukalla on pönttö päässä ja pitemmät lenkit vielä jätettävä väliin.
Huomenna on kaulurin poisto ja silmän jälkitarkastus.
Miten voikin niin pieni (4.2kg) elukka taistella vastaan silmätippojen laitossa!
Joudun tunkemaan sille peukalon suuhun, jota se vihoissaan puree...ja yritän pitää päätä paikoillaan tipantiputtamisen ajan.
Sattumalta menee tippa silloin tällöin kohteeseensa!
Kaulurin reunaa Miina käyttää ulkona lumilapiona.
Eilen Veeran takapihan lumikasassa se tökkäsi kaulurinreunan hankeen, heitti lumet ilmaan ja sama homma uudelleen!

Äidin kela-asioita pitää lähteä hoitelemaan.
Miten ne voikin niin paljon kysellä...ja miten ne kuvittelevat vanhusten pystyvän vastailemaan kaikkiin kimurantteihin kysymyksiin, kun nuoremmillakin pähkäillessä aikaa tuhraantuu..

Mieliala on tänään kummallinen...
Aamuyöstä asiat sotkivat unen...kiersivät kiusallista rataa.
Kaikista asioista, menneistä ja nykyisitä, syyttelen itseäni.
Aikanaan kodin menetyksestä, velkajärjestelyyn joutumisesta, avuttomuudesta maailmaa suurempien asioitten keskellä, riitttämättömyydestä mummana ja aikuisten lasten tukena.
Ja miten Mieskin...
Siivoaa viikonloppuisin, käy päivät töissä ja ajaa neljäkymmentä kilometriä suuntaansa.
Osaanko tarpeeksi arvostaa ja rakastaa?
Ja kevätkin viipyilee...ja se kirkkaus, jonka jo olisi pitänyt pelmahtaa täyteen loistoonsa.

Tulee mieleen se kaikkein vaikein käsky: Älkää mistään murehtiko!
Ja että Jumalan rauha täyttää sydämen, ymmärrystä suurempi, kunhan asiansa osaa jättää Isän haltuun.
Kunhan sen aina tiedostaisi!

Perjantaina menen illalla seurakuntaan Kids Action Nighttiin esittämään maatuskoilla luomiskertomusta....
Kunpa sen osaisin elävästi kertoa!

Sienet otin suolasta likoamaan.
Teen illalla soosin, kermaan ja smetanaan.
Pottuvoita, oskarin uunifilettä ja karpaloita on illalliseksi.

Rasvaparannusta piti tehdä, kun näytti päiväsaanti jäävän liian pieneksi, karppifoorumin Kultakalaskurin mukaan.
http://karppaus.info/kultakalat/
Niinpä aamulla paistoin munakkaan (muna+keltuainen, kermalöräyksellä) voissa palvikyljen suikaleitten kanssa,
laitoin kahviin kunnon tujauksen kermaa, ripauksen steviaa, söin lusikallisen kookosöljyä, lusikallisen kalanmaksaöljyä ja päädyin peräti seitsemäänkymmeneen rasvagrammaan. Hyvä minä.
Ison porkkanan rouskuttelin jälkiruuaksi.

Iltapäivällä koitan jatkaa keskeneräisiä ompeluksia...ne kun eivät omia aikojaan valmistu!
Lauantaina matkailuautoon suvikumien laittoon aikamiespojan pihaan...ja grillailemaan!
Ja silmujen paisumista ihailemaan...
Jospa aurinko armas soisi kimallustaan ja valoaan!

......................................

Päivän Sana
Ja minä vuodatan Daavidin suvun päälle ja Jerusalemin asukasten päälle armon ja rukouksen hengen. He katsovat minuun, jonka he ovat lävistäneet. Ja he valittavat häntä, niinkuin valitetaan ainokaista, murehtivat häntä katkerasti, niinkuin murehditaan katkerasti esikoista.
Sak. 12:10 (KR33/38)