Miniä upeassa turkoosissaan, Alaniasta hankkimassaan paidassa.
Alanyaan on tullut kesä!Jo aamusta oli parvekkeella kolmekymmentä lämpöastetta.
Kävellessä alkaa tulla hiki.
Paras paikka on rantalöhötuoli.
Rannalla kun tuulee ja voi pulahtaa suolaveteen lillumaan!
Alkuviikosta ilman muutos tapahtui, kuin nappia kääntämällä.
Tuuli muuttui saharaisen lämpimäksi.
Ja suomalaiset alkaa pakata hynttyitään kotimaan lennoille.
Juuri kun on tullut kauan odotettu lämmin!
Kaksi kuukautta on mennyt niin sukkelaan, ettei päivien hännästä kiinni saa,
kun jo uusi huomen koittaa.
Olemme kävellä talsineet noin kolmesataa kilometriä.
(Tänään tulee täyteen, kun kirkolle ja takaisin kävellään).
Painokin on omia aikojaan pudonnut reilut neljä kiloa, mitenkään tiukistelematta.
Taitaa lämmin läskejä sulatella.
Äiti voi hyvin uudessa palvelutalokaksiossaan.
Puuhaa piisaa päivän mittaan.
Omahoitaja tulee aamusta herättelemään, auttamaan pesuissa ja pukemisissa.
Sitten yhteisiin tiloihin aamiaiselle.
Viisi kertaa päivässä tulee hoitaja käymään ja vielä yöpartio tarkistuksilla aamuyöstä.
Kiitos Herralle, että saimme asian järjestykseen ennen tänne lähtöämme!
Kevään lämmetessä äiti pääsee myös ulkoilemaan ja pihalla on puutarhassa päiväkahvit.
Elo ja olo täällä Alanyassa soljuu niin lupsakasti.
Ruokaa on mukava tehdä, kun tarpeet ovat niin tuoreita ja edullisia.
Savipadat ovat ahkerassa käytössä,
kun uunissa yön yli muhitetut lihapadat ovat niin herkullisia.
Viime yön potissa oli sipulia, valkosipulia, vihreitä tsilipaprikoita,
pihalta rosmariinin oksa...ja häränhäntiä.
Liemenä Efesiä.
Mahtavat tuoksut leijuivat yöllä nenään.
Tästä eteenpäin lupasin Miehelle,
että siirrymme salaattisapuskoihin ynnä pihveihin/tipon fileisiin.
Eilen tosin oli uunissa pellillinen kanansiipiä, jotka siinä maustoin sitruunalla,
hunajalla, tsilipaloilla ja aurinkokuivatuilla tomaatin kikkareilla.
Curryä hitusen.
Hyvät ja rakkaiksi käyneet ystävämme auttoivat syömisessä!
Huhtikuun alussa tytär prinsessa Onervan kanssa oli viikon rutistuskiintiötä täyttämässä.
Ja taasen viikko oli kuin yksi päivä.
Seuraavana aamuna saapui Aikamiespoika ja miniä, tosin hotellimajoitukseen.
Monenmoista ehdittiin.
Ja kaikkien vieraiden lähdettyä nukuin neljätoista tuntia yhtä soittoa.
Jumala tekee ihmeitä täällä Turkin maassa!
Suomalainen ystävämme tuli uskoon ja iloitsimme yhdessä eilen parvekkeellamme Herran hyvyydestä.
Että piti Suomesta tulla tänne tutustumaan elävään Jumalaan!
Siitä kiitän.
Kohta kirkkoon.
Ja nauttimaan lämpimässä kävelystä!
.....................................
Älä kiellä tarvitsevalta hyvää, milloin sitä tehdä voit. Älä sano lähimmäisellesi: "Mene nyt ja tule toiste, huomenna minä annan", kun sinulla kuitenkin on.
Sananl. 3:27-28 (KR33/38)
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti