sunnuntai 3. toukokuuta 2009

Keijut karkeloi...

Päivän sana: Halleluja! Autuas se mies, joka Herraa pelkää ja suuresti halajaa hänen käskyjänsä! Hänen jälkeläisensä tulevat voimallisiksi maassa, oikeamielisten suku tulee siunatuksi. Varallisuus ja rikkaus on hänen huoneessansa, ja hänen vanhurskautensa pysyy iankaikkisesti.
Ps. 112:1-3 (KR33/38)...
Siinähän se, miesten psalmi.
Jälkeläisiä on siunaantunut, viisi lasta, kahdeksan lastenlasta! Ja tulevat voimallisiksi...lupauksen mukaan...Ja varallisuutta ja rikkauttakin on...lupauksen mukaan...ja vanhurskaus (oikea asema Jumalan edessä) pysyy.
Mikäpä on ollessa...ja odotellessa lupausten täyttymistä.


"Ne kertoo kuinka lähteellä keijut karkeloi"....
Alkavan kesän hento vihreys alkaa hiipiä valkovuokkopaikkoihin...Keijut illan tullen, aikuisten silmiltä salassa, virittävät karkelon...ja kesäyössä sirkkain viulut soi...eivät huoli mukaan.
Aurinko siivilöityy puitten paljaitten (tai johan nekin alkavat olla hiirenkorvilla) oksien lävitse...lämmittämään ja eläväksitekemään. Jokavuotista ihmettään.

Kerrostalossa, "akvaarioasunnossa", asuminen tähän vuodenaikaan ottaa koville. On kuin olisi vankina viileitten seinien sisällä, kun sielu kaipaa ulos, valkovuokkojen ja uusien silmujen sekaan, aurinkoon...kevään tuoksuihin.

Ajelulla käytiin, ennen veroilmoitusrumbaa (Mies hoitaa kirjanpidon).
Walpurin aikaan on tullut yli tarpeen syötyä, joten nyt nälkä helpommin yllättää....tai nopeammin. Kumma juttu.
Huomenna palaan ruotuun...Tänään vielä äsken pupellettiin kunnon entrecoteet, pottuvoita ja -salaattia, tomaattia ja muutama salaatin lehti, versoja.

Fysioterapeutti on käynyt kotona kaksi kertaa runnomassa niskoja ja olkavarsia. Rinsessakin löysi tiensä Hannan napakoihin käsiin...ja Salliminiä. Isominiä tulee myös ensi keskiviikkona. Rinsessalla on toiveita saada niska- ja hartialihakset rennoiksi...jottas välttyisi migreeneiltä. Omat säryt ovat selvästi helpottaneet...Nyt tosin oikea olkavarsi mustelmilla, mutta so what. Varsinainen voimanpesä, Hanna.

Toukokuiset viikonloput ovat yllättäen käyneet vähiin...
On äitienpäivää, vävyn valmistujaista, helatorstain Pohjois-Karjalan reissua ja sitten...Turkkiin lähtö...niin pian.


Posted by Picasa

2 kommenttia:

  1. Niin, se kevät etenee nopeaa tahtia kesään päin.
    Ajalla on nopeat jalat!

    VastaaPoista
  2. Kyllä me ihanaa kevättaikaa nyt elellään. Tässä iltapäivällä istuin pihalla tuulesta ja pilvisyydestä välittämättä, kuuntelin ilman ääniä sekä lintujen, puristin silmät kiinni ja villatakkia tiukemmalle ja nautin.

    VastaaPoista