Lähtöjä

Lauantaita vasten yöllä alkoi mahaan koskea, äkäisesti.
Päätä särki, kuumetta 37.5...normaali aamulämpö 36.2.
Lähtökramppi...
Samanlainen tilanne vuosi sitten, kun muutimme tänne.
Saunassa tarkeni.
Eilenkin piti riisua ja pukea   löylyssä.
Nyt mahakipu poissa, päätä tosin vielä jomottaa.
Eli päästään lähtemään.
Kiitos Herralle.

Kaikki on vielä pakkaamatta.
Mielessä kyllä pakattu jo moneen kertaan.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
Tyhjiöpakkauspusseja kokeillaan.
Aamulla miniä tulee hakemaan ja vie lentokentälle.

Jeesuksellisia mietiskelin eilen...joutilaana maatessani.
Sitä kertomusta, missä aviorikoksesta tavattu nainen tuotiin Jeesuksen eteen.
Että tämmöisä tämä on tehnyt ja lain mukaan pitää kivitettämän.
Tuomio.
"Mitäs sinä sanot?"
Jeesus sanoi, että joka teistä on synnitön, heittäköön ensimmäisen kiven.
Istui maahan piirtelemään kepillä hiekkaan...
Hetken kuluttua Jeesus nosti katseensa ja kysyi, että missä ne ovat, sinun tuomitsijasi.
Kaikki olivat hiipineet pois.
Jeesus sanoi, etten minäkään sinua tuomitse.

Tähänhän se suvaitsevaisuusperiaatteen mukaan sitten loppuukin.
Jeesus hyväksyy kaiken, silittää päähän ja sanoo, että ok...jatka samaan malliin.
Jospa olisi ollut homo...avionrikkojan sijaan.

Jeesus ei tuominnut ihmistä...mutta tuomitsee synnin.
Mene äläkä enää syntiä tee.

Helsingin sanomissa oli spekulaatiota presidenttiparien tituleeraamisesta.
Presidentti Halonen ja tohtori Arajaärvi.
Presidentti Niinistö ja maisteri Jenni Haukio
Presidentti Haavisto ja parturikampaaja Antonio...

Vielä ei Jumalan suojeleva käsi ole siirtynyt Suomen yltä.
Varjeli pahimmalta skenaariolta  näissä vaaleissa.
Siitä kiitän.

Talven pakkasimme pois...
Nilkkapituinen kelsiturkki komeroon.
Talvikenkiin sisälestit ja komeroon.
Valopaju terassilta varastoon.
Sisäkukat naapuriin...josko muistaisi kastella.
(Muratit ovat valeistutuksessa...toukokuulla laitan terassille patoihin orvokkien kupeeseen)..


Alanyassa lämmintä tänään +20...kuulemma.
Ja kun mukaan ajatellut vaatteet ovat viileään säähän.
Täytyy vielä perata...

.................................

Päivän Sana

Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset niinkuin Herralle. Ef. 5:22 (KR33/38)

riisua

Takaisin

Talvesta takaisin Välimeren rantamaisemiin...
Tämän kuun aikana.

Sitä ennen maalle valitaan presidentti.
Olen suuresti ihmetellyt, miksei kukaan enää puolusta Totuutta.
Toitotetaan suvaitsevaisuutta...kaiken hyväksymistä.
Kuitenkin Nykysuomen sanakirjan mukaan suvaitsevaisuus ei saa loukata sukupuolisiveyttä.
Kummityttökin kysyi, mitä sukupuolisiveys tarkoittaa!

Uskovana en voisi äänestää homoa.
Enkä voi ymmärtää edes koko ehdokkuutta.

Oma ehdokkaani ei päässyt toiselle kierrokselle.
Vaan äänestäessäni olin Jumalalle vastuussa siitä, ketä äänestin, en siitä, kuka pääsee toiselle kierrokselle.

Jumalan mielenmukainen voittakoon!

..............................................................

Päivän Sana

Sillä niin monta kuin Jumalan lupausta on, kaikki ne ovat hänessä "on"; sentähden tulee hänen kauttaan myös niiden "amen", Jumalalle kunniaksi meidän kauttamme. 2. Kor. 1:20 (KR33/38) Jumalaa pitää sanastaan huolen... Aamen...

Lokaakuussa 2011 lähdimme Alanyaan.
Asunto löytyi ihmeen kaupalla...tuli ihan puun takaa.
Johdatuksen makua.
Lentoliput kourassa, avain taskussa laukkuinemme matkustimme tuntemattomaan.
Asunnosta emme olleeet nähneet edes yhtään kuvaa.
Emme liioin vuokranantajia.

Perillä odotti taksi kyltin kanssa: Rita Haevlander
Olihan se nimi sinnepäin.
Lämpötila oli +27 astetta!
 Taksi ajaa hurruutteli kaunista rantatietä kahdessa tunnissa
satakolmekymmentä kilometriä....suoraan asunnon ovelle.
Vuokranantaja oli sen tilannut, tutun kuskin.


Asunto oli uuden karhea, kaksi makuuhuonetta, olohuonekeittiö (tiski- ja pyykkikone), kylpyhuoneessa poreallas...kaksi parveketta.
Keskustan asunto, vuoret näkyvät toiselta parvekkeelta.
Rantaan vajaa kilometri.

Siellä vietimme kuukauden.
Rannalla loikoillen, toreilla ostoksilla (ihanaa maalaisvoita!), ruokaa tehden.
Vain kahdesti kävimme syömässä.
Kävelimme noin kahdeksankymmentä kilometriä sen kuukauden aikana.

Äiti sairastui ja jouduimme lähtemään kotiin suunniteltua aikaisemmin.
Kotiin oli mukava tulla ja päästä rutistamaan kaikkia suloisia lastenlapsia.

Joulut on juhlittu.
Vuosi on vaihtunut.
Lentoliput ostettu.
Uusi vuokrasopimus tehty.

Pakkasia pakoon...josko siellä alkaisi kevät tulla.
Lastenlapsille lupasin lähteä kesää hakemaan.
Sen kanssa sitten tulemme takaisin...mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan...ja äiti pysyy terveenä.
Takaisin Alanyaan.

Syksyttää

Syksy hiipii pikkuhiljaa kesän lomaan.
Valloittamaan.
Väriloistollaan vihreyden lopettamaan.
Ja hiljaa riisumaan.

Puolukkaämpärillisen sotkin sörsseliksi ja laitoin rasioihin jäähtymään...
Laitettavaksi pakkaseen.
Kilon purkin jätin syömäsörsseliksi jääkaappiin.

Myöhiäiseksi söin paistetun tslibratwurstin,  kaksi keittomunan keltuaista, 10g voita, Wasa seesamvehnäkeksin ja kermakahvia.

Leikkasin tilatut kahdet mustat jokamummon unelmat...
Leveälahkeiset "silkkitrikoo" kalsarit (mitä lie polyesteriiä???) joissa joustopitsi reunassa.
Tilaaja tahtoi 80 cm pitkät.
Talvisaikaan kuulemma kiva pitää hameen alla ja mennä huljautella semmoisissa...

Elllikoiran  kanssa lenkillä kävin.
Tunnin verran taapersin...
Puolet ajasta elukka repussa, se kun on vielä niin pieni .
Tuuli sotki tukkaa ja piti semmoista viuhinaa, ettei puhelu velipojan kanssa oikein meinannut onnistua...kuuli pelkkää huminaa...
Piti puhelut uusiksi ottaa.


Lounaaksi lenkin jälkeen  Riitanherkun leipäjuustoa 100g lämmitettynä ja toopillinen vettä.

Illalla menen Jalmarin ja Sallin tyttölöitä tunniksi paimentamaan.
Salli-äiti menee jumppaan ja Jalmarilla on vanhan varaston purku meneillään pihalla.
Siellä se Mieskin huhkii...ja pihalla palaa ikuinen tuli...
Jo vissiin viikon loimottanut.
Roskat ja vanhat lautaseinät.

Ruokaa tein eilen niin paljon jotta tänään pääsen helpolla.
Eiliset uuniin ja lämpimäksi....
Kalkkunan maksaa valkoviinikermakastikkeessa ja mummanmuusia...
Puolukkasurvosta.


Ja illalla saunaa.
Alkaa tämä jo sujua...Miehen eläkkeelläolo...
................................................................

Päivän Sana

Riemuitse, sinä hedelmätön, joka et ole synnyttänyt, huuda ilosta ja riemahda, sinä, joka et ole synnytyskivuissa ollut. Sillä hyljätyllä on lapsia enemmän kuin aviovaimolla, sanoo Herra. Jes. 54:1 (KR33/38) Mitäpä siihen sitten... Vähän on vaikeatajuinen paikka...aina ollut.

Mummamaista

Ukko, 4v., otti kuvan!

Tiistai???
Päivät lomittuvat toistensa sekaan...
Johtuu Miehestä
Ei mieltä mitään, kun ei Se töihin enää...
Jatkuvaa viikonloppua...ja pyhää...
Ei tämmöinen ole tolkkumeininkiä...
Aamulla herätessä onkin jo puolipäivä...
Loput tunnit suksivat  menojaan, jottei perässä kerkeä...

Ikeassa hurahti viimeviikon perjantaina kolme tuntia.
Tyttärelle Vaasaan oltiin Miehen kanssa ostoksia keräämässä.
Ja kun oltiin päästy ohi kassojen hillittömän kuorman kanssa,
tytär  soitti ja sanoikin haluavansa vaaleat matot tummien narumattojen sijaan.
 
Eikun "Vaihto- ja  palautukseen".
Mies lähti siitä mattoja vaihtamaan...

Itse kärräsin isoa kärryä ja normikärryä kohti kuljetuspalvelua ja siinä odottelin mattojen hakijaa...
Lähes kaksisataakiloinen kuorma lähti kohti Vaasaa...

Mies näki kotiinajaessa sahalaitaa...
Otti niin koville...
.................................

Lauantaina.laitoin  myöhiäiseksi tsilibratwurstia ynnä samassa pannussa hyydytettyä keltuaista, lehtileipää höylävoilla, maasdamsiivuja  ja coleslawta.
Mies ei  tykännyt  kaalisalaatista.
Siinä oli viinietikkaa.
Jätän uudesta satsista pois.

Iltapäivällä miniän kanssa käytiin äitiä kurkkaamassa ja hakemassa mustikkaämpäri...
Huoltomiestuttu  metsiä koluaa....
En pysty mitään keräämään maantasasta, selkäni kun loukkasin kouluaikoina.
Seisoin käsilläni metrin korkuisen puomin päällä ja tipahdin selälleni lattialle.
Selkä pysyy kunnossa kunhan muistan mitä en saa tehdä .

Luomubroileri (Prismaan tullut niitä ranskalaisia)...muhi yön yli maustumassa sunnuntairuuaksi.
Keitin litrassa vettä puoli desiä merisuolaa, ruskeaa sokeriakin... hämäykseksi...
valkosipulia, currya, yrttejä, inkivääriä, paprikajauhetta...
Tipo kuudenlitran pussiin, rintanahkaa vähän löysälle...ja pussi kippoon sekä jäähtynyt liemi sekaan...
Uuniin laittaessa   voilla hölöväsin valutetun tipon ja savipataan lykkäsin...
Voita laitoin  myös sisään......sitruunalohkon kera.

Urheiluhierojavävy tuli  hieromaan yläselkää...
Ja toi tuoreet soosisienet.
Papuja keräsin puskista, voissa kypsytin  kesäkurpitsaa...
Ja basmatiriisiä  vielä aterialle..
Perhe tuli mukanaan syömään.


Mummalassa oli  vaihteeksi ihan vilkas päivä..
...............................................................

Päivän Sana

Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? Room. 8:31 (KR33/38) Välillä tuppaa unohtumaan. Kiitos Herralle tästäkin päiväeväästä!

Kesäelämää

Elli tuli taloon heinäkuussa.

...................................................................................................................
Niin ovat taas kierineet....päivät.
Elokuun puolessa välissä ollaan...

Mies opettelee? eläkkeellä oloa.
Minä siinä sivussa kotona oloa...kimpassa.

Elli hommattiin, kun sanoin, jotten jaksa kymmentä tuntia päivässä katsella yksin Miestä vaikka ihan komea onkin!
Elli on Japanin Chin- neiti, painoa 1.3 kg.
Hauska, eloisa, leikkisä...ja mikä tärkeintä, nukkuu aamuisin yhtä pitkään kuin mekin.

Lenkillä käyntiä opeteltiin tänään toista kertaa...
Nyt se jo juoksee hihnassa...ja välillä kököttää repussa.
..................................................

Ensimmäistä kertaa Turkissa kesäkuun alussa (15 käyntikertaa?) kolmen päivän jälkeen iski koti-ikävä...ja aloin laskea lasten tapaan, montako yötä vielä kotiin pääsyyn.
Noloa.
Tuli vaan niin ikävä pieniä lastenlapsia.


Leirintäalueella emme ole olleet kertaakaan koko kesänä.
Tarve loppui kerrostalosta paritaloon muuton myötä.
Tuntuu kotosalta, kun voi aamusella yöpaitasillaan hakea lehden, viedä Ellin lirulle ja istuskella portailla.
Niinpä matkailuauto muuttaa muille maille, vanhan Suzuki Alton kanssa.
Uuden auton, edelleen pien Suzukin, saamme kuun vaihteen kieppeillä.

Idan perhe möi talonsa Raaseporista ja muutti Vaasaan.
Tosi ihanaan asuntoon...
Siellä jo kerran käytiin ja taas kohta ollaan menossa.
Pohjaanmaan lakeuksia katseltiin ensimmäistä kertaa.
Lauloin matkalla "Isontalon Anttia ja Rannanjärveä"...

Aikamiespoika täytti neljäkymmentäviisi vuotta.
Miten se jo voilla sen ikäinen.
Menin Suomalaiseen kirjakaupaan ostamaan pojalle lahjaksi Richard Scarryn kirjaa...
Niitä se aina lapsena tutkaili...kun ei ollut vielä maurikunnaksia.
Myyjä kysyi, että minkä ikäiselle pojalle...ja sanoin, että 45...
Vähän se hitaasti katsoi...
Mutta sankari oli mielissään...
Kirjan nimilehdellä lukee, että "Tämän kirjan omistaa: Kimmo 45- vuotta"
Olisi kuulemma Pupu Tupunakin sankarille käynyt!

Entrecote- pihvit ovat maustumassa ja luomuoskarin sisäelin rasvaa pannulla sulamassa...paistolaardiksi.
Eilen keittelin perunoita ja jäähdytin kylmässä vedessä.
Tänään niitä paloiteltuna laardissa paistelen...
Omasta penkistä pitää nyppästä papuja voihin muhimaan lisukkeeksi.

Elämä maistuu...
Mitä nyt uni ehkä liiankin pitkään...aamusella!

............................................................................

Päivän Sana

Mikään rietas puhe älköön suustanne lähtekö, vaan ainoastaan sellainen, mikä on rakentavaista ja tarpeellista ja on mieluista niille, jotka kuulevat. Ef. 4:29 (KR33/38) Niinpä... Pitäisi muistaa, jotta jos ei ole mitään hyvää sanottavana niin parempi olla hiljaa. Niitä kun ei saa takaisin, sanottuja sanoja!

Kesäelämää