Päiväpyrähdys Tallinnaan

Maanantaina, 16 elokuuta, pyrähdettiin Tallinnassa.

Veera Ukkopoikansa kanssa, Salliminiä Elsarinsessan kanssa ja minä.

Aamulla pikaisesti juoksutin Miinan tarpeillaan...se jäi yksin kotiin vahtikoiraksi.

Isominiä töistä päästessään iltapäivällä sitä taas kierrätti ulkona.

Sanoi, että kyllä siinä niitä jänisgeenejä on...se loikkii pellolla pupun lailla.

.

Auto saatiin Katajanokalla parkkiin huoltoaseman pihaan.

Laivassa pääsimme keulapaikoille, näköalaikkunoiden eteen.

Ukolla ja Elsalla riitti ihmettelemistä....jo toinen yhteinen Tallinnan matka.

Meri kimmelsi niin kauniisti ja purjeveneet pullistelivat aivan laivan tuntumassa!

Piirustuspaperit ja värit Veera kaivoi esiin, kun ikkunasta katselu alkoi pieniä kyllästyttää.

Ukko piirsi keltaisen (munankokoisen) ympyrän ja alkoi piirtää siihen ripsiä ympärille.

Elsa kysyi, että onko se kananmuna, johon Ukko vähän nyreissään, että "ei, kun se aar(l)inko"!

.

Tallinnassa kiiruhdimme Prismabussiin ja menimme Virukeskukseen...siinä paljoja aikoja pienten kanssa muuta tehdä.

Amarillon ulkoterassilla paistattelimme päivää ihanassa loppuksesän lämmössä. Elsakin joi karpalomehua ison lasin tyhjäksi miltei yhdellä imaisulla.

Syömään ei ehditty, kun piti jo takaisin laivaan.

Väsyneinä ja tyytyväisinä kotiin...

.

Mies oli saunan lämmittänyt...

......................................................................................

Eilen illalla oli varsinainen myräkkä....räjähdysmäistä ukkosta, kirkkaita salamoita ja ropisevaa sadetta.

Parvekkeen lasit kävin pistämässä soukemmalle.

Pihamännystä oli iso oksa rojahtanut lasten leikkipaikalle...onneksi yöaikaan.

Aamulla ilma oli huomattavan viileä...lämpimän kesäsään jälkeen....

Piti miettiä, mitä päällensä laittaisi...

.

Aamu sujui vähän urvelollaan...hitaasti...aikaansaamattomasti.

Millään en meinannut jaksaa lähteä lenkille.

Haluton ja tylsämielinen pää!

Lopulta kuitenkin ulos.

Miinan vauhdissa koitin pysyä...ettei sen tarvitsisi vetää...

Tuntikymmenen minuuttia...

Äidin kanssa puhuin pari kilometriä...kälyn kanssa kolme!

.

Muutoin hiljaiseloa tänään.

Tosin Kreetan matkan varasin....ennen syyskuun puoltaväliä lähtö.

Ei paluulippua!

Veli ja vaimonsa silloin lähtevät muuttolinnun lailla etelään....talven viettoon.

Tällä kertaa änkeän mukaan...joksikin aikaa.

Vielä nauttimaan auringon valosta ja lämmöstä....kesää jatkamaan.

Kiitos Herralle.

......................

Päivän Sana
Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksimieliset.
Jaak. 4:8 (KR33/38)

Voitti

Rare Exports-A Chrithmas Tale voitti Locarnossa Varietyn kriitikkojen pääpalkinnon...

http://www.pardo.ch/jahia/Jahia/home/Festival/Award/VarietyPiazzaGrandeAward/lang/en

Onnea ja siunausta sekä menestystä edelleen pojilleni Jalmarille, Juusolle, lapsenlapselleni Onnille ja isälleen Jormalle...sekä koko tiimille.

"Rakkaani, toivon ennen kaikkea, että menestytte ja pysytte terveenä, niinkuin sielunnekin menestyy"...
Johanneksen kirjettä mukaellen ja Isää luovuuden lahjoista kiittäen....

Elokuuta

Mumman suloiset! Leirintäalueella.

.

Siinä se taas vierähti...Suomen suloinen suvi.

.

Päivät karkaavat, viikot karkaavat, kuukaudet karkaavat....ja vuodet...sinne saavuttamattomiin.

Ikä vaan ei karkaa....joka sekuntti lisääntyy...mokoma.

Minkäs teet...aikaa en pysty hallitsemaan.

Se vierii ja kierii ja kiiruhtaa omia aikojaan.

.

Turkin matka perheen kera oli elämys...tosin ensimmäinen viikko kahdestaan...ja miltei joka päivä pilvistä.

Toiselle viikolle tuli perhettä ja ystäviä...ja miltei joka päivälle sadetta!

Ennenkuulumatonta ja kokematonta siihen aikaan vuodesta Turkin maalla...oppaan mukaan ei viiteentoista vuoteen semmoista.

Rusketusta kyllä tuli...yläkerran Isä antoi ikiomat suojakertoimet puolestaan!

Omistajaperhe oli järjestänyt meille oman pöydän (kuudelletoista) koko toiseksi viikosksi...siitä kiitos.

.

All inclusive kertyi tällä kertaa ylimääräisiksi kiloiksi...ja tiukka puurtaminen on edessä päin.

Vaan ei sitä aina jaksa tarkkailla ja syynäillä...kesällä.

.

Kotona jatkettiin lomaa matkailuautoilla...lähinnä Pohjois-Karjalassa serkkuilemassa ja sitten Vihtijärven ja Sääksin leirintäalueilla.

Lapset kävivät uimassa ja mummailemassa.

Auton peti on 126cm kapea...siinä kuumina öinä tuli koti-ikävä...omaan 180 -senttiseen.

.

Yksi ukkosmyrsky koettiin.

Sääksissä heräsin yöllä (oliko se nyt kumpaa myräkkää...Astaa vai sitä toista...kun Uurainenkin tuhoutui?)...valkoiseen läiskeeseen, jyrinään ja sateen kohinaan.

Auton markiisi rumpsutti villisti kohti taivasta, vaarnat karanneena, tukijaltat villsiti tanssien ilmassa.

Mikäs muu auttoi, kun ulos pimeään ja sateeseen yöpaitasillaan vaarnoja vasaralla kiinnittämään tukijalkoihin....jotka ensin piti siepata ilmasta heilumasta.

Vettä oli kymmenisen senttiä maassa ja siinä sitten veden sekaan maahan vaarnoja hakkaamaan tukijalkojen minimaalisiin reikiin...pimeässä.

.

Selvittiin säikähdyksellä...

Märkinä...uitettuina...puolen tunnin rupeaman jälkeen.

Uni ei tahtonut enää tulla ja kun silmät laitoin kiinni, villit tukijalat huiskivat verkkokalvolla.

.

Pikkuhiljaa elämä taas palailee urilleen...kotona.

Leirien perustaminen ja purkaminen tältä kesää riittää...en enää jaksa.

Tosin ensi viikon lopulla vielä tehdään reissu Pälkäneelle...vaan siinä ei kummempia leiriytymisiä tarvita.

.

Ensi maanataina pyrähdän Veeran ja viimeisillään olevan Salli-miniän sekä Ukkopojan ja Elsarinsessan kanssa päiväristeilylle Tallinnaan.

.

Jalmarin elokuva Rare Export- Christhmas Tale esitettiin kahdeksantuhantiselle yleisölle Locarnossa.

Saas nähdä, mitä kuuluu loppupeleissä.

Mukana Sveitsissä oli myös Onni, elokuvan Pietari.

Ainakin yleisö oli osoittanut suosiotaan vinksahtaneelle joulutarinalle.

Ensimmäinen Jalmarin pitkä elokuva.

Se jo pikkupojasta juoksi metsässä videokameran kanssa elokuvan teossa ja äkseerasi kavereitaan.

Ohjaajan elkeet jo silloin.

Ja tarinanikkarin..

Suomen ensi-ilta on joulukuun alussa.

.

Miehellä alkoi viimeinen työrupeama loman jälkeen...ennen eläköitymistä.

Saa nähdä, joko malttaa jäädä.

Toinen extravuosi jo meneillään.

.

Syksyllä ajattelin veljen ja vaimonsa kanssa vielä Kreetalle...siellä kun viettävät talven.

Jos jonkin aikaa vielä kesää jatkaisin!

..........................................................

Päivän Sana
Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: "Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon. Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat."
Joh. 7:37-38 (KR33/38)

Voikukkatyyny

Päivän Sana
Vielä minä sanon teille: jos kaksi teistä maan päällä keskenään sopii mistä asiasta tahansa, että he sitä anovat, niin he saavat sen minun Isältäni, joka on taivaissa.
Matt. 18:19 (KR33/38)

Mistä tahansa:

Että yhdessä saisimme elon päivät elää...ja nauttia lapsistamme ja lastenlapsistamme...

Niin ohuessa on elämän lanka...

Ystävän mies kuoli toissapäivänä lyhyen, ankaran sairauden jälkeen...reilun kuudenkymmenen...juuri eläkkeelle päässyt.

Taivaan kotiin...Jeesuksen luo!

Aikoinaan kova ikävä pisti kirjoittamaan....
Rakas lähti kotiinsa, kun yliopiston kesäloma alkoi.
Koko kesäksi kuulumattomiin, näkymättömiin...minulle...toisen vaimolle.
-Oksatpoisranskanpullasta-rakkaus....
Kielletty, paheksuttu....väkevä kuin tuonela...

"Heräsin aamulla linnunlauluun
linnunlauluun heräsin...
voikukkia tyynylläni
tuoksusi ikävä sylissäni..."


Viisi pitkää epätietoisuuden ja kamppailun vuotta...ja meistä tuli aviopari...
Kolmekymmentä yhdeksän vuotta sitten!

Tänään kiitän Jumalaa näistä vuosista, lapsista, lastenlapsista...
Ja että Mies edelleen varauksetta rakastaa ja hyväksyy...kehuukin, kun sille päälle sattuu.
Koskaan ei moiti!
Ja lapset sanovat, etteivät koskaan kuulleet meidän riitelevän!
Kuka sitä yksikseen...kun toinen ei ryhdy!

Hyvää siunattua kesää kaikille...
Turkin jälkeen kuulumisia!

Haaveet...menneet

Niin siinä sitten kävi...

Öisin alkoivat painajaiset...
Ja että Turkista suoraan lomaa jatkamaan...remontilla...tai purkamisella/tyhjentämisellä...
Kun mieliteko on kiertämään matka-autolla...

Päivät täyttyvät tekemättömien töitten tekemisestä.
Haikea mieli, itkuinen, seurasi päätöstä, että luovutaan Fiskariin muutosta.
Luovutaan talon päädystä töyräällä...
Lehmistä pellolla..
Aamu-uinneista Onnin kanssa...
Hillittömästä, ennakoimattomasta määrästä työtä.

Nyt on Iskun keittiö ja kodinhoitomööpelit myytävänä...
Umpipuiset ovet, alalaatikostot vissiin väriä kirsikka, yläkaapit valkoiset, umpipuiset työtasot, elektrooninen hana keittiöön...etc.
Edullisesti.
Valtava helpotus ja rauha hulvahti sieluun, kun päätös oli tehty.

Nyt uusia tuumimaan...hiljalleen...ja johadatusta rukoilemaan...että minne Hän meitä vie.
Vai paikallaanko pitää?

Lauauntaina lähdemme aamuseitsemältä Aikamiespojan kyydissä lentokentälle.
Ja Juniori saa valkolakin reilun viikon päästä!
Jokelan kouluampumisista ja parhaitten kaveriensa kuolemasta huolimatta Juniori selvisi!
Kiitos Herralle.

Niitty tien toisella puolella täällä Järvenpäässä kukkii...niityleinikkiä, timoteita, ja koko luonto hehkuu vihreää valoa.
Kielot kukkivat...voikukat täplittävät nurmikot.
Koivut ovat täydessä lehdessä...tosin vielä heleän vihreänä.
Turkin kaksiviikkoisen jälkeeen väritys luonnossa on syventynyt, täyttynyt...

"Talvet ja kesät toistaan seuraa"...huomaamatta...liian nopeasti.

Nyt on kesän vuoro!

........................................

Päivän Sana
Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
Joh. 3:17 (KR33/38)