Ensimmäiset kaksi viikkoa elelimme kahdestaan, nautimme lämmöstä,
hikoilimme ja talsimme pitkin jo tutuiksi käyneitä katuja.
Rannalla olimme suunnilleen joka toinen päivä.
Viikkorutiineihin kuuluu myös maalaistorilla käynti.
Ruuan laitto täällä on yksinkertaista!.
Kaikki tarvittava on tuoretta, edullista ja värikästä.
Liha enimmäkseen kanaa eri muodoissa, sitten vasikkaa ja lammasta.
Mausteet mahtavia, tulisiakin.
Kaksi seuraavaa viikkoa vietimme suvun kanssa.
Ensin serkkuni Joensuusta tuli miehensä kanssa lähi hotelliin.
Eivät puhu muuta, kuin suomea, joten tiiviin viikon vietimme yhdessä.
Pari kertaa tein kotona ruokaa, muuten söimme paikallisessa lokantassa.
Tunnin veneretkellä pyrähdimme.
Kaunista satamaa ja majakkaa tutkailimme.
Kale-linnoituksella taksilla kävimme.
Ihailimme upeita maisemia.
Sitten saapui prinsessa perheineen huoneistohotelliin lähellemme.
Olimme sopineet aamiaisvärkkien kanssa menon hotellille.
Vaan ei meitä päästetty ollenkaan huoneistoon...ehdoton kielto.
Siellä oli ilmeisesti vierailijotten kanssa ollut jokin vakava ongelma.
Niinpä lähdimme porukalla aamiaisen tekoon meille.
Ja lapset pääsivät porevaahtokylpeilemään!
Ensimmäinen raju ukonilma ja sade sattui tiistaille, 2.10.
Prinsessa ja perhe rattaineen olivat tulossa illalliselle sateen käydessä rajuna kimppuun.
Kastuivat.
Jyristi ja salamoi niin, jotta Ukkopoika pelkäsi.
Sähköt katkesivat tunniksi ja söimme kynttilän valossa.
Yöksi joutuivat jäämään meille.
Rannalle ihastelimme lasten riemua.
Ukko hihkui ja oli meressä kaiken aikaa.
Pienet kalat kävivät näykkimässä jalkoja.
Vävypoika ui pitkiä matkoja.
Aurinko helli.
Ranta tuoksui päivänpaisteelta ja suolaiselta hiekalta.
Kuinka voikaan viikko hurahtaa hetkessä.
Deturin bussin perä jäi vierailusta viimeiseksi muistoksi.
...............................................
Tähän mennessä olemme kävelleet n. 120 kilometriä!
.................................................
Sentähden pitäkää minun käskyni ja noudattakaa minun säädöksiäni
ja pitäkää ne, niin te saatte turvallisesti asua maassa. Ja maa on antava
hedelmänsä, ja teillä on kyllin syötävää, ja te saatte turvallisesti asua
siinä.
3. Moos. 25:18-19 (KR33/38)
|
Täälläkin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti