Aamulla tuuli riepotteli villisti pilviä.
Lehtiä ei juurikaan enää kiepu ilmassa...alkavat olla ruskeaa massaa maassa...
Puitten oksat harottavat paljaan graafisina.
Aurinko silloin tällöin pilkisti edestakaisin seilaavien pilvenriekaleiden välistä
Sinistä taivastakin pilkahteli.
Lenkille sonnustauduin...tosin joku kummallinen oikeanpuoleinen, pistävä kurkkukipu vaivaa.
Kaularuhaset turvoksissa.
Tunnin elukkaa riepotin...tai se minua.
Ja kotiin tultua ihmettelin palelua.
Kuumetta.
Pyhäinpäivän aatto.
Eilen teimme kauppareissun Prismakeskukseen.
Kaikki paikat pursuavat rumia turhanpäiväisiä halloween-otuksia.
Ukkopoikakin tiimarissa katseli semmoista miekkaa, missä oli pääkallo toisessa päässä.
Kauhistelin, että hyi miten kaamee...johon Ukko, että:
"Mumma, sehän on vaan muovilelu....ei se oo oikee"
Ruma silti!
Isäni kertoi aikanaan, että hautuumaalle vietiin ennen hengille ruokia keyriinä....
Emäntä kyseli, "a mitä sie söisit...syöt sie juustoo, syöt sie piiraisii, syöt sie rieskoo???"
Renki oli kiivennyt läheiseen puuhun ja vastasi, että "mie syön mämmii"!
Kirkosta eroamisjutut jatkuvat.
Samuli Pahaladen juttua osin kopioin Face bookin linkistä:
http://pahis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/49247-yksinkertainen-ratkaisu-kirkon-jasenkato-ongelmaan
Kirkon tarkoitus on olla kirkon oppeihin uskovien ihmisten yhteisö, mutta evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluu Suomessa ihan älyttömästi ateistejä, agnostikkoja, muiden uskontojen edustajia ja kirkon oppeja vääristäviä kristittyjä. Ehkä Jumala haluaa heidät pois kirkosta? Tällöin pappien tulisi alkaa aktiivisesti kyselemään ihmisiltä heidän uskostaan ja suosittelemaan eroamista kirkosta, mikäli harhaoppisuutta on havaittavissa. Julkiateistit tietenkin kannattaisi erottaa ihan suoraan sen enempiä kyselemättä.
Kaikki, jotka epäilevät oman uskonsa ja maailmankatsomuksensa yhteensopivuutta evankelisluterilaisen uskon kanssa, voivat tehdä yksinkertaisen testin. Lukekaa apostolinen uskontonnustus tarkkaan, ja miettikää, oletteko aivan täysin ja sataprosenttisesti samaa mieltä sen kanssa. Jos ette, harkitkaa vakavasti kirkosta eroamista, jos vielä olette sen jäsen.
Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan, ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän.
Samaa mieltä olen.
Miksi kuulua johonkin, mihin ei usko.
...........................................
Päivän Sana:
Ja hän sanoi opetuslapsillensa: "Sentähden minä sanon teille: älkää murehtiko hengestänne, mitä söisitte, älkääkä ruumiistanne, mitä päällenne pukisitte. Sillä henki on enemmän kuin ruoka, ja ruumis enemmän kuin vaatteet."
Luuk. 12:22-23 (KR33/38
........................................................
Jalmarista oli haastattelu Helsigin Sanomissa:
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Uutuselokuva+Rare+Exports+kertoo+erilaisen+tarinan+joulupukista/1135261419477
Kirjoittaja on kulttuuritoimittaja
Veli-Pekka Lehtonen
Elokuvaohjaaja Jalmari Helanderin ensimmäinen pitkä elokuva Rare Exports kertoo Joulupukista.
Näyttämisen halu on tärkeää elokuvaohjaaja Jalmari Helanderille, 34. Helanderin oma näytönpaikka tulee joulukuussa, kun hänen ensimmäinen pitkä elokuvansa Rare Exports tulee ensi-iltaan.
Elokuva on tarina joulupukista, Korvatunturista, isästä, pojasta ja joulun odotuksesta. Mutta ei sellainen lastenelokuva, jota odottaisi. Alaikäraja on 13 vuotta – mustan huumorin ja kauhukohtausten vuoksi.
Elokuvan tapahtumat saavat alkunsa, kun Korvatunturilla kaivauksia tekevä amerikkalainen tiederetkikunta päästää joulupukin valloilleen kaivamalla tämän esiin 486 metrin syvyydestä.
"Se on elokuva, joka minusta on kiva eli se on tarkoitettu lapsellisille ihmisille", Helander sanoo.
Helander on elokuvantekijänä itseoppinut, ja hän on hankkinut taitonsa tekemällä työtä vaatimattomissa olosuhteissa.
"Jos 16-vuotiaana sanot haluavasi elokuvaohjaajaksi, niin onhan siellä paljon porukkaa, jotka sanoo että vitut, keskittyisitkö johonkin oikeaan. Kun juoksin ja kuvasin silloin Jokelan metsässä, niin tyttöystävä ei kehdannut sanoa kavereilleen missä olin", Helander kertoo.
Ensin Helander teki lyhytelokuvia, jotka löysivät aikoinaan esitysfoorumin Rakkautta ja Anarkiaa -festivaalilta.
Viime vuodet Helander on rutinoitunut mainosohjaajana. Sitä perua on myös Rare Exports: Juuso-veljen ideasta syntyi seitsemän vuotta sitten lyhäri, mainoselokuvayhtiön joulutervehdys, joka tuottaja Petri Jokirannan kanssa kasvoi oikeaksi elokuvaksi
............................................................
Jalmari oli kolmetoista? vuotias, kun toin hänelle lainaksi koulun opettajanhuoneen kirjakaapin ylähyllyllä pölyttyvän videokameran.
Pojan silmät loistivat...ja metsissä kameran kanssa juoksu alkoi.
Sisarukset ja serkut joutuivat äkseerattavaksi ja filmejä syntyi....
Olkoon Herra, Luoja Jumala, ikuinen luovuuden lähde, Jalmarille armollinen!
