Sunnuntaikahvit

Sulosunnuntaita!

Ystävän koiran nimi on Sulo...sille en sunnuntaita kuitenkaan omista!

Heräsin armaani kainalosta klo 11!

(Sama armas jo vuodesta 1965 vaikka virallisesti kainaloonsa pääsin vasta 1971).

Harmaaseen, koleahkoon alkusyksyn päivään.

Ulkona vihreä on muuttanut sävyään....ruskea tuppaa lehtien reunoihin...

Valkopillike pursuaa kevään uhoa......kukkii...ja puskee uutta vihreää .

Niistä on kauniita kuurakuvia picasassa...edellisvuosilta.

Pilvet soutavat villisti edestakaisin...aamuropinan jälkeen sateen ovat pidättäneet.

Puut pitävät sinnikkäästi kiinni lehdistään...ruskaa odotellen.

Puistoissa on nurmikot ajettu ...montakohan rupeamaa vielä kasvukautta?

Yksittäiset keltaiset lehdet kieppuvat asfaltilla...

Elukka malttoi odotella, tosin oli vähä tuhojaan tehnyt pähkinäpussille...

Ei kai koirat pähkinöitä?

Ulkona irti taas pellolla.. lähdin perään, oli housun puntit täynnä niitä väkäpäisiä lituskoita sieminä.

Eilinen nieriä oli tosi hyvää.. .

Rinsessa ja vävykin pääsivät jaoille...ja Taimirinessa maistoi, Ukkopoika tyytyi pitsaa varttumaan.

Ja Ukkopoika teki saunajaonkin: ensin naiset, sitten Ukko tuffan ja isin kanssa!

Ukolla oli oma Pommakkipullo odottamassa....Taimi imeskeli pillimehut, tuffa ja isi karhutölkillisen ja äiti lasin punaviiniä kera mumman.

Ja Fazerin sinistäkin vielä rivi illan mittaan.

Paino putosi viime viikolla kolme kiloa .

Myöhiäisen laitoin taas saman sorttisen.

(sinkonmakkarasta pitää Wurstille soittaa ja pyytää E621:en hylkäämistä.)

Kermakahvit...

Pyhäisin juodaan arabian valkoisista myrnan mallisista...ostin joskus 40 paria leipälautasineen, kun aina tuppasi kupit loppumaan....lakkiaisista, ristiäisitä ja muuten vaan sukuloimisista. Kuvassa yllä kuparilangasta konekirjottu kupin/lasinalusta.

Suppilovahveroita laitoin päivällistä varten likoamaan 10g (vastaa kahta desiä sieniä).

Ne paistan voissa sipulin kanssa...väriksi hitunen kurkkumaa... suppilovahverojauhoa, tilkka valkoviintä...ja kermaan hautumaan...kunnes soosi sakenee...

Kuorineen keitettyjä pottuja.... sekä entrecote...suolakurkkua ja puolukkasurvosta.

Entrecoteen paistan kookosöljyssä.

Siinä tämän pyhäpäivän menu´

.

Mies katselee formuloita.

Kirjontakone tikittää.

Pyhäpäivä hiljalleen taipuu ehtoota kohti.

Löhöillen.

Aika jo kynttilöille!

....................................

Päivän Sana

Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.Ilm. 3:20 (KR33/38)

Onpa meillä tänään kuninkaallista ateriaseuraa!

Kiitos Herralle aina elävästä, ikuisesta Sanastaan!

Punakirjontaa

Leivinliinoihin (50x50sm) konekirjon joka kulman. Yhteen kulmaan tulee ripustuslenkki.

Väistyvää vihreyttä

Heräsin päänsärkyyn...huonosti nukutun yön jäljiltä.

No...lääkkeeksi tuumasin töräyttää kunnon myöhiäisen...elukan lenkityksen jälkeen.

Se tuli puoli yhdeltätoista raapimaan käsivartta...että pihalle pitäisi...

Sukkelaan se loikki pellolla hihna irti ja tirautti pitkät löröt.

Ei muuta sillä kertaa.

.

Puolikkaan siskonmakkarin litistin pikkupannuun, toiseen rasvaista lämminsavuoskaria pikkukikkareina sulamaan...ja perään niitä maatiaismunia kaksi+lisäkeltuainen sekä kermalörö.

Herkkumunakas.

Kermakahvia ja vissyä...siinä oli tämän akan päänsärkylääke....ja tehosi.

.

Illalliseksi paistan nieriäfileet voissa ja lisäksi voissa sulatettuja pakasteherneitä ynnä desi mummanmuusia http://karppaus.info/kultakalat/resepti.php?id=44

Nieriän vetäisin fileiksi ja keitin pään ja ruodon sipulilla, tillillä ja pippurilla maustetussa suolavedessä valkoviineineen liemeksi pakkaseen....jottas soppajuurta.

.

Rinsessa tulee perheineen saunomaan ja pitsantekoon...ne aina lauantaina saunomisen jälkeen syövät pitsaa katsellessaan avaraa luontoa...nyt tekevät evästyksensä meillä tuffan iloksi.

Itse pitäydyn nieriälinjoilla.

...............................................

Päivän Sana
"Pitäkää itsestänne vaari! Jos sinun veljesi tekee syntiä, niin nuhtele häntä, ja jos hän katuu, anna hänelle anteeksi. Ja jos hän seitsemän kertaa päivässä tekee syntiä sinua vastaan ja seitsemän kertaa kääntyy sinun puoleesi ja sanoo: 'Minä kadun', niin anna hänelle anteeksi."
Luuk. 17:3-4 (KR33/38)...

Siinäpä oiva urakka...ja mistä sitä tietää tunnetasolla antaneensa anteeksi vaikka suullansa sanoisikin?

Hiljalleen taipuu

Hiljalleen taipuu kesä syksyksi....vielä lempeästi suostutellen!

Tänä aamuna asteita +11...
Pilvet roikkuvat alhaalla, uhitellen.
Ropauttaisiko vettä niskaan.

Tuulihousut laitoin jo valmiiksi jalkaan, jottas lenkille.
Miina odottaa kiltisti (jalat ristissä) ulospääsyä.
Siitä on kasvanut siisti koiraneiti (jänisgeenein...loikista päätellen) kaksi pissikeikkaa päivässä riittää.
Auton avaimet taskuun ja kylmälaukku kalleineen valmiiksi autoon.
Tarjoukset äidille ja itselle lenkin perään.
Citymarketista ostan nieriää.

Aamiaisherkut: kaksi mailta ostetun munan keltuaista, emmentaaljuustoa höylävoin kanssa rullattuna ja kermakahvit,
nautin hesarin seurassa...ruokatorstain tsilijuttuja lukien.
Meillä on kuivattua, Turkista ostettua tsilihiutaletta kilon verran jääkaapissa lasipurkissa.
Tuoretta tsiliä harvemmin käytän.

Pari päivää sitten tein salsakastikkeen, kun en paljoa kaupan valmiista E-koodeista välitä.
Tehosekoittimeen laitoin tomaattimurskaa purkillisen (tai vajaa kilo tomaatteja), viiden sentin pätkän paloiteltua, kuorittua tuoretta inkivääriä, toistakymmentä valkosopulin kynttä, paloitellun ison punaisen paprikan ja viipaloituja sellerin varsia muutaman (voi jättää poiskin). Ison ruokalusikallinen turkkilaisia tsilihiutaleita.
Avot...
Kuumensin ja laitoin kuumennettuun lasipurkkiin.
Käyttötarkoituksia on moninaisia...maistuu esim. munakkaan päällä, käy pitsaan, voimajuomaksi vedellä lantrattuna, sellaisenaan sikanautaan pihvien mausteeksi....etc.

Ja syksyllä tsiliomenat maistuvat...
Lohkon omenaa pannuun voihin muhimaan, lisään kanelia, (inkivääriä ) ja tsiliä ja ripauksen steviaa...(hunajakin käy).
Mainion vaniljakastikkeen saa keittämällä kermaa pari desiä, lisäämällä vaniljaa maun mukaan ja vatkaamalla sekaan neljä-viisi keltuaista.
Tai pelkkä vaniljakermavaahto maistuu tulisten omenain kanssa.
Herkutellen....

Raakapuuvillaa lähden Eurokankaasta ostamaan.
Veeran anoppi tilasi leivin/keittiöliinoja punakirjontakuvioin...joka nurkkaan...
Pitää pakertaa ennen Kreetalle lähtöä.

Luomuoskarin puolikkaan tilasin.
Sisäelimet saan kaupan päälle...ja sisärasvoja laardin keittoon.
Sydämiä keitän maustepippurilla, sipulilla ja laakerinlehdellä maustetussa suolavedessä.
Ne saavat jäädä veteen jäähtymään ja säilymään.
Äiti tykkää niitä sitten viipaloida leivälle.
Itselle jauhan ja käytän jauhelihan seassa.
Kinkku tulee luuttomana, suolattuna, verkossa.
Luut paloiteltuna, jottas saan keitellä luuliemiä.

Yhdeksäs lapsenlapsi on tuloillaan.
Laskettu aika ensi viikolla.
Elsarinsessa täyttää kolme vuotta samoihin aikoihin ja muuttuu kerralla isosiskoksi.

Elämää...
...................

Päivän Sana
Sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman; ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme. Kuka on se, joka voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?
1. Joh. 5:4-5 (KR33/38)

Päiväpyrähdys Tallinnaan

Maanantaina, 16 elokuuta, pyrähdettiin Tallinnassa.

Veera Ukkopoikansa kanssa, Salliminiä Elsarinsessan kanssa ja minä.

Aamulla pikaisesti juoksutin Miinan tarpeillaan...se jäi yksin kotiin vahtikoiraksi.

Isominiä töistä päästessään iltapäivällä sitä taas kierrätti ulkona.

Sanoi, että kyllä siinä niitä jänisgeenejä on...se loikkii pellolla pupun lailla.

.

Auto saatiin Katajanokalla parkkiin huoltoaseman pihaan.

Laivassa pääsimme keulapaikoille, näköalaikkunoiden eteen.

Ukolla ja Elsalla riitti ihmettelemistä....jo toinen yhteinen Tallinnan matka.

Meri kimmelsi niin kauniisti ja purjeveneet pullistelivat aivan laivan tuntumassa!

Piirustuspaperit ja värit Veera kaivoi esiin, kun ikkunasta katselu alkoi pieniä kyllästyttää.

Ukko piirsi keltaisen (munankokoisen) ympyrän ja alkoi piirtää siihen ripsiä ympärille.

Elsa kysyi, että onko se kananmuna, johon Ukko vähän nyreissään, että "ei, kun se aar(l)inko"!

.

Tallinnassa kiiruhdimme Prismabussiin ja menimme Virukeskukseen...siinä paljoja aikoja pienten kanssa muuta tehdä.

Amarillon ulkoterassilla paistattelimme päivää ihanassa loppuksesän lämmössä. Elsakin joi karpalomehua ison lasin tyhjäksi miltei yhdellä imaisulla.

Syömään ei ehditty, kun piti jo takaisin laivaan.

Väsyneinä ja tyytyväisinä kotiin...

.

Mies oli saunan lämmittänyt...

......................................................................................

Eilen illalla oli varsinainen myräkkä....räjähdysmäistä ukkosta, kirkkaita salamoita ja ropisevaa sadetta.

Parvekkeen lasit kävin pistämässä soukemmalle.

Pihamännystä oli iso oksa rojahtanut lasten leikkipaikalle...onneksi yöaikaan.

Aamulla ilma oli huomattavan viileä...lämpimän kesäsään jälkeen....

Piti miettiä, mitä päällensä laittaisi...

.

Aamu sujui vähän urvelollaan...hitaasti...aikaansaamattomasti.

Millään en meinannut jaksaa lähteä lenkille.

Haluton ja tylsämielinen pää!

Lopulta kuitenkin ulos.

Miinan vauhdissa koitin pysyä...ettei sen tarvitsisi vetää...

Tuntikymmenen minuuttia...

Äidin kanssa puhuin pari kilometriä...kälyn kanssa kolme!

.

Muutoin hiljaiseloa tänään.

Tosin Kreetan matkan varasin....ennen syyskuun puoltaväliä lähtö.

Ei paluulippua!

Veli ja vaimonsa silloin lähtevät muuttolinnun lailla etelään....talven viettoon.

Tällä kertaa änkeän mukaan...joksikin aikaa.

Vielä nauttimaan auringon valosta ja lämmöstä....kesää jatkamaan.

Kiitos Herralle.

......................

Päivän Sana
Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksimieliset.
Jaak. 4:8 (KR33/38)

Voitti

Rare Exports-A Chrithmas Tale voitti Locarnossa Varietyn kriitikkojen pääpalkinnon...

http://www.pardo.ch/jahia/Jahia/home/Festival/Award/VarietyPiazzaGrandeAward/lang/en

Onnea ja siunausta sekä menestystä edelleen pojilleni Jalmarille, Juusolle, lapsenlapselleni Onnille ja isälleen Jormalle...sekä koko tiimille.

"Rakkaani, toivon ennen kaikkea, että menestytte ja pysytte terveenä, niinkuin sielunnekin menestyy"...
Johanneksen kirjettä mukaellen ja Isää luovuuden lahjoista kiittäen....

Elokuuta

Mumman suloiset! Leirintäalueella.

.

Siinä se taas vierähti...Suomen suloinen suvi.

.

Päivät karkaavat, viikot karkaavat, kuukaudet karkaavat....ja vuodet...sinne saavuttamattomiin.

Ikä vaan ei karkaa....joka sekuntti lisääntyy...mokoma.

Minkäs teet...aikaa en pysty hallitsemaan.

Se vierii ja kierii ja kiiruhtaa omia aikojaan.

.

Turkin matka perheen kera oli elämys...tosin ensimmäinen viikko kahdestaan...ja miltei joka päivä pilvistä.

Toiselle viikolle tuli perhettä ja ystäviä...ja miltei joka päivälle sadetta!

Ennenkuulumatonta ja kokematonta siihen aikaan vuodesta Turkin maalla...oppaan mukaan ei viiteentoista vuoteen semmoista.

Rusketusta kyllä tuli...yläkerran Isä antoi ikiomat suojakertoimet puolestaan!

Omistajaperhe oli järjestänyt meille oman pöydän (kuudelletoista) koko toiseksi viikosksi...siitä kiitos.

.

All inclusive kertyi tällä kertaa ylimääräisiksi kiloiksi...ja tiukka puurtaminen on edessä päin.

Vaan ei sitä aina jaksa tarkkailla ja syynäillä...kesällä.

.

Kotona jatkettiin lomaa matkailuautoilla...lähinnä Pohjois-Karjalassa serkkuilemassa ja sitten Vihtijärven ja Sääksin leirintäalueilla.

Lapset kävivät uimassa ja mummailemassa.

Auton peti on 126cm kapea...siinä kuumina öinä tuli koti-ikävä...omaan 180 -senttiseen.

.

Yksi ukkosmyrsky koettiin.

Sääksissä heräsin yöllä (oliko se nyt kumpaa myräkkää...Astaa vai sitä toista...kun Uurainenkin tuhoutui?)...valkoiseen läiskeeseen, jyrinään ja sateen kohinaan.

Auton markiisi rumpsutti villisti kohti taivasta, vaarnat karanneena, tukijaltat villsiti tanssien ilmassa.

Mikäs muu auttoi, kun ulos pimeään ja sateeseen yöpaitasillaan vaarnoja vasaralla kiinnittämään tukijalkoihin....jotka ensin piti siepata ilmasta heilumasta.

Vettä oli kymmenisen senttiä maassa ja siinä sitten veden sekaan maahan vaarnoja hakkaamaan tukijalkojen minimaalisiin reikiin...pimeässä.

.

Selvittiin säikähdyksellä...

Märkinä...uitettuina...puolen tunnin rupeaman jälkeen.

Uni ei tahtonut enää tulla ja kun silmät laitoin kiinni, villit tukijalat huiskivat verkkokalvolla.

.

Pikkuhiljaa elämä taas palailee urilleen...kotona.

Leirien perustaminen ja purkaminen tältä kesää riittää...en enää jaksa.

Tosin ensi viikon lopulla vielä tehdään reissu Pälkäneelle...vaan siinä ei kummempia leiriytymisiä tarvita.

.

Ensi maanataina pyrähdän Veeran ja viimeisillään olevan Salli-miniän sekä Ukkopojan ja Elsarinsessan kanssa päiväristeilylle Tallinnaan.

.

Jalmarin elokuva Rare Export- Christhmas Tale esitettiin kahdeksantuhantiselle yleisölle Locarnossa.

Saas nähdä, mitä kuuluu loppupeleissä.

Mukana Sveitsissä oli myös Onni, elokuvan Pietari.

Ainakin yleisö oli osoittanut suosiotaan vinksahtaneelle joulutarinalle.

Ensimmäinen Jalmarin pitkä elokuva.

Se jo pikkupojasta juoksi metsässä videokameran kanssa elokuvan teossa ja äkseerasi kavereitaan.

Ohjaajan elkeet jo silloin.

Ja tarinanikkarin..

Suomen ensi-ilta on joulukuun alussa.

.

Miehellä alkoi viimeinen työrupeama loman jälkeen...ennen eläköitymistä.

Saa nähdä, joko malttaa jäädä.

Toinen extravuosi jo meneillään.

.

Syksyllä ajattelin veljen ja vaimonsa kanssa vielä Kreetalle...siellä kun viettävät talven.

Jos jonkin aikaa vielä kesää jatkaisin!

..........................................................

Päivän Sana
Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: "Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon. Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat."
Joh. 7:37-38 (KR33/38)