Iloitkaa aina....

Päivän tunnussana: Iloitkaa aina Herrassa....
Ja paavali jatkaa, että vieläkin minä sanon: iloitkaa..Fil. 4:4

Kaiken surun ja murheen jälkeen kuitenkin löytyy asioita, joista voi iloita.
(Tuntuu miltei hävettävältä, että on iso perhe, lapsia ja lapsenlapsia ja kaikki terveenä...ja toinen menettää sen ainoansa).

Tämän päivän ilona on Mies, joka imuroi ja lähtee kauppaan (ja tuo vääriä oliiveita...kreikkalaisten sijaan espanjalaisia)...
On ystäväperhe, joka tulee uunitipoa syömään...ja pottuvoita. Alkuruuaksi suppilovahverosoppaa yritän väsätä.
Lopuksi sakasanpähkinäjäätelöä ja kaupan vadelmahillon sekaan pakastemansikoita. Jos tehosekottaa ja kuumentaa, saa hyvän kastikkeen.
Ja ulkona paistaa aurinko...kolme pakkastastetta vaan paljon vinkkasemmalta ulkotaaperrus tuntui...

Ja on lauantai ja aamulla sai nukkua pitkään....kuten huomennakin.
Itseasiassa saisin nukkua joka aamu pitkään vaan ei se passaa, että jään nukkumaan kun toinen lähtee töihin. (Ei akkaihminen osaa olla nousematta vaikkei kukaan vaatisikaan).

Illalla kaikessa rauhassa saunotaan...olen tehnyt saunatyynyn. Löylyssä laitan pään alle kun jalkoja sojotan seinälle ylös...


Mutta että aina iloita...miten sitä voisikaan olla niin itselleen kuollut, ettei murehtisi...

Kotiin päässyt

Päivän sana: Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.Joh. 3:16 (KR33/38)

Tänä aamuna suruviesti tuli.
Ystäväni melkein puolitoista vuotta sairaalassa aivokasvaimen leikkauksen jälkeen maannut 22-vuotias poika menehtyi aamulla.
Vanhemmat olivat päivittäin sairaalassa istumassa vuoteen vierellä, kädestä kiinni pitämässä ja uskon sanoja, paranemisen toiveita, pojan korvaan kuiskuttelemassa.
Nyt kaikki on ohi...toivo ja epätoivo, pettymykset...ja lopuksi suurin pettymys...Eikö Jumala parantanutkaan...Miksi?
Mielessä kuitenkin uskovan jälleennäkemisen toivo...surun yli kantava ymmärryksen ylittävä vakaa luottamus Jumalan hyvyyteen ja kaikkivaltiuteen.

Avoin ikkuna edessä...miten tästä eteenpäin. Miten sitä osaa oman elämänlahjansa asetella?...
Ensin tulee surun jälkeen tyhjyys. Ja kaikki käytännön järjestelyt, jotka on pakko läpi käydä...
Ja ystävät, avuttomat kysymyksineen ja mykkine vastauksineen...Eihän tässä näin pitänyt käydä.
Kävimme surutalossa...hiljaa istumassa...rukoilemassa...kahvia keittelemässä...
Valkoiseen kukkakimppuun kirjoitimme korttiin Johanneksen evankeliumin luvun 14 alusta...
Älköön teidän sydämenne olko murheellinen..... Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa....minä menen valmistamaan teille sijaa.

Kotiinpäässyt, inhimillisesti ajatellen liian nuorena.
.......................................................................

Talvi taittuu maaliskuulle....luonto alkaa pikkuhiljaa karistella talven vaippaa yltään...Maa pilkistää lumen vankilasta, tippuvan veden ääni räystäistä, pienet keväpurot, paisuvat silmut....pian. Aurinko. Kuitenkin elämä voittaa.
.....................................

Miehen mielestä kauhea kuva...tuonelan joutsen...
Se tosiaan ui mustassa vedessä...mutta....
Valkea lintu...siivekäs.
Joka jaksaa nousta taivaisiin...
Vapauteen.

Valoa kaipaan

Graafinen kuva....karu, mutta valoisa...enteilee kevättä..jota sielu pimeän talven jälkeen jo niin kovasti kaipailee...Aamullakin on mukavampi herätä, kun kahdeksalta jo valo tunkee silmäluomien läpi.

Tänään on taas kuriiripäivä. Äidin (85v.) kauppa-asioita juoksentelen ja sitten kiikutan tavarat Jokelaan. Samalla reissulla kipasen katsomaan Rinsessarepekkaa (nuorin tytär) ja lapsiaan Ukkopoikaa 2v. ja Taimirinsessaa, reilut 2kk. Ukkopoika aamusella selaili Bilteman mainoksia ja katseli, mitkä tavarat sopii Ukolle ja mitkä serkkuOnnille...(taisi olla kompressori?)
Siskon tyttärenpojan kaksivuotis juhlat on sunnuntaina...lahjan hakuun, kun en kerkiä tekemään eikä ideaakaan oikein ole.
Ensin kuitenkin lenkille...

Kesämekko - ja spagettiolkainyöpaitabuumi jatkuu...samaan aikaan on tekeillä kaksi mekkoa ja kolme yöpaitaa. Kerrankin ostin kukkakankaita enkä ruvennut itse konekirjomaan.
Turkin matka siintelee takaraivon perukoilla...se pyrkii pullahtelemaan tajuntaan silloin tällöin ja vaatii ponnisteluja pysyäkseen vielä piilossa. Valmisteluja pikkuhiljaa...Kaksi viikkoa lämpimässä, kaiken kattavassa supertäyshoidossa. Uintia meressä...niin huikaisevan turkoosinsinisessä...kuumaa hiekkaa, vilvoittavia merituulia....Kävelyä käsikädessä, kiireettömyydessä, ajassa ja paikassa, mikä ei mitään vaadi... värikylläisessä, outojen tuoksujen maailmassa.
On samaa omistajapariskuntaa seurattu vuodesta 2001...ensin Antaliassa huoneistohotellissa, nyt Kemerissä Garden Resortissa. Miten sitä kaipaa tässä iässä jonkin sortin jatkuvuutta...Tuntuu turvalliseslta mennä tuttuun paikkaan.

Tänään kirkkaus odotuttaa.
..................................

Päivän sana: Mutta Jumala, joka on laupeudesta rikas, suuren rakkautensa tähden, jolla hän on meitä rakastanut, on tehnyt meidät, jotka olimme kuolleet rikoksiimme, eläviksi Kristuksen kanssa-armosta te olette pelastetut-.Ef. 2:4-5 (KR33/38)

Armosta tämäkin päivä. Jaksamisiin.

Kohti kevättä

Onpa ihastuttavan kirkasta ja raikasta...Tunnin lenkki taaperrettiin elukan kanssa puuterilumessa...minä ilman aurinkolaseja...silmät sirrillään...Tänään saan optikolta uudet, tummuvat lasit. Päätä on särkenyt jo viikon verran, etten ole jaksanut kirjoittakaan.
Kevättä kohti mennään ja pajunkissat turpoilevat jo...odotuksessaan..

Eilen isominiä kiikutti kesken työpäivän mulle hätääntyneenä iltapäivälehden...kun LCHF- dieetti tappaa.
Viimeksi tappoi Atkins, johon totesin, että minutkin...sitten aikanaan, jos en muuta systeemeitä...nyt tappaa LCHF). Ei kai täältä kuolematta kukaan selviä.
LCHF (LowCarbHighFat) tarkoittaa matalahiilihydraattista, proteiinirajoitteista runsas eläinrasvaista dieettiä....(Ei sama kuin Atkins).
Mutta voi inuiitti- ja masaiparkoja, kun eivät olleet kuulllet tappavasta muotidieetistä ja ovat eläneet pelkillä eläinkunnan rasvoilla ja proteiineilla...tosi niukilla hiilihydraateilla. ilman sydän ja verisuonitauteja sekä diabetesta. ....
Eskimot perkasivat lihat siten, että koirille heitettiin rasvattomat palat ja itte syötiin se paras. Äitikin sanoo, että ennen vanhaan hyvä liha oli rasvaista, rasvatonta vieroksuttiin.
Ns. asiantutijat suureen ääneen varoittavat eläinrasvan haitoista ja vetoavat tutkimustuloksiin, joita kuitenkaa ei löydy yhtään ainoaa kappaletta...tieteen nimikkeellä.
Uffe Ravnskov on kirjoittanut kirjan"Kolesteroolimyytti" ja saanut siitä tiedepalkinnon. Hän sanoo rasvateoriaa tieteen suurimmaksi huijaukseksi. Ja sitten Peterin juttu kolesteroolista http://high-fat-nutrition.blogspot.com/
Karppisivuilla kirjoittelee ihmisen fysiologiasta hyvin perillä oleva Pappa, joka sanoo kasviöljyistä parhaaksi sitä, mikä jätetään kaupanhyllylle.
Että voita ja kermaa naamaan...ja keltuaisia...ja jos pitää kasviöljyjä, niin parhaat saa kokonaisista pähkinöistä, esim. macadamioista ja manteleista. Ainoa vakaa kasvilöljy on kookosöljy.
.................

Päivän Sana

Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta-se on Jumalan lahja- ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.Ef. 2:8-9 (KR33/38) Siinäpä meille suorittajille ja kaikesta maksaville taas evästä...Että jotain saisi ilmaiseksi...ihan vaan armosta...millään ansaitsematta. Siinäpä se vaikeus piileekin. Että pitäisi hyväksyä ja vastaanottaa valmiiksi tehty työ ja ainoa tie pelastukseen...Isän luo. Omia versioita ja persoonallisia ratkaisuja ei ole. Eikä pelastumisesta siten voi kerskua...kun vaikka eläisit kuinka hyvin ja olist antelias ja rakastava, mutta kuitenkin hylkäiset Jeesuksen, olisit pelastusta vailla... Lahja mikä lahja.

Saa nousta jälleen

Päivän sana:

Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen; ja jos hän on syntejä tehnyt, niin ne annetaan hänelle anteeksi.Jaak. 5:15 (KR33/38) Tahdoin tähän päivän sanaan elämän kivikosta nousevan uuden, pursuavan elämän ja ilon. Uudet vihreät lehdet, supullaan olevat auringossa aukeavat kukat...Kun sen pojan puolesta on rukoiltu päivästä toiseen, toista vuotta....että parantuisi..ja lupauksen mukaan nousisi jälleen...ja jos on syntejä tehnyt...kukapa meistä ei olisi...niin nekin saa anteeksi. Ihmettä odotellaan, elämän voittamista...uutta kevättä. .................................................. Ulkona on kymmeisen pakasastetta ja aamulla oli uusi lumihuntu levittäytynyt tienoon ylle...Nyt jo aurinko kirkkaasti helottaa...Pitää ulos taapertamaan. Lastun blogissa oli 80sentin taikuuksia, naisen vyötärön maaginen mitta....miten se erilaisilla ruumiinrakenteilla voisikaan olla sama ....ja että yli sen on vaarallista. Oikeampi mittatapa on vyötärö-lantio suhde (ittellä 0.7) ...Virallisterveellinen lautasmallisuositus on kyllä ainakin omalla kohdalla niin pielessä kun olla saattaa...Niin runsas hiilihydraattien syönti, rasvan välttely ja kasvirasvojen suosiminen juurikin kasvattaa viskeraalirasvaa, nostaa veren sokeripitoisuutta, kohottaa kolesteroolia...rasvottaa sisäelimiä ja nostaa painoa....ylläpitää nivelkipuja...aiheuttaa masennusta... Rupesin VHH-dietille (karppaamaan, jota sanaa ei vielä silloin käytetty) ensimmäisen kerran jo vuonna 1992 Pertti Pakarisen kirjan innoittamana ja laihduin kevään aikana kymmenen kiloa...Sitten homma pikkuhiljaa lipsui takaisin mässyttelyyn ja mielialalääkkeet aiheuttivat makeanhimoa...painonnousua...kolesterooli nousi melkein yhdeksään (mikä muuten Pohjois-Karjala tutkimuksen mukaan on vielä jees yli 50-vuotiailla naisilla) useaksi vuodeksi...Kokeilin painonvartijoitten pisteitäkin syödä jossain vaiheessa, sillä seurauksella, että oli jatkuva nälkä, turpo-olo ja pistelaskut koko ajan mielessä. Hyvä dieetti on semmonen, että laihtumis- ja ylläpitosysteemi on sama...että kehon vauriot korjaantuvat oikeanlaisella ruualla. Normaalipaino löytyy ikäänkuin itsestään ja jatkamalla oikeanlaista syömistä, paino ei ala nousta...pysyy terveenä eikä ole nälkä. Ja ruuan pitää olla herkullista. Ensin söin Atkins/Heikkiläläisittäin viitisen vuotta...hiilihydraatteja tosin alle 20g vuorokaudessa....Paino on pudonnut viitisen kiloa, mutta kutistumista on sitten enempikin tapahtunut. Viime lokakuussa alotin Kwasniewskin Optima Dietin, maailman simppelimmän ruokavalion noudattamisen ja kirosanaperunakin palasi kuvioihin. Suosin munan keltuaisia, joita voisi syödä neljäkin päivässä...löysähkönä hyydytyksenä voissa pannulla...sisäelimiä, munuaisia ja maksaa...kieltä...ainakin kerran viikossa. Yhdestä maksa-annoksesta viikossa saa c-vitamiinia enemmän kuin kilosta mandariineja...fruktoosia vältän kaikin tavoin. Karpaloita ja puolukoita syön kerman kanssa. Parasta lihaa ovat possun ruhon halvemmat osat, läski ja nahka. Voita syön puolisen kiloa viikossa, kermaa desin verran päivässä, rasvaisia juustoja. Lidlin kreikkalaista, 10 rasvaprosentin jugurttia. Kevyttuotteisiin en koske. Hiilihydraattilähde on peruna (ei joka päivä, n.170gramman kokoinen, runsaalla rasvalisällä) ja juurekset, kasviksia lisänä, ikäänkuin mausteena. Ateriakertoja on kolme (kaksikin riittää) ja välipaloja ei syödä....eikä nälkää ole. OD:llä lasketaan makrojen suositussuhteet siten, että yli metrin menvät sentit =proteiinin tarve grammoina(+-10%), rasvaa 2.5-3.5 kertaa prt ja hiilihydraatteja puolet proteiinimmäärästä (1:2.5-3.5:0.5). Itte olen 163 settinen . ---Calculus Victuksella http://www.downloadpipe.com/free-trial/Calculus-Victus-Optimal-Diet-Calculator-download1207620.html lasketut makrot tämän ikäiselle ja kokoiselle naisimmeiselle: ...Jos OD:llä alle kuukausi niin prt 58g, rsv 101-138g, hh 29-46g...alle kaksi kuukautta niin prt 46-58g, rsv 139-197g, hh 35-46g...alle kolme kuukautta ja prt 41-52g, rsv 133-191g, hh 41-52g....yli kolme kuukautta.......prt 35-46g, rsv 128-185g, hh46-58g Eli proteiinin tarve näyttää vähenevän.. Ikinä ennen en ole voinut näin hyvin. Kolesterooliarvot ovat korjaantuneet, veren sokeri on normaali, nivelkivut poissa ja nivelrikkojen eteneminen pysähtynyt...jopa kilpirauhaslääkitystä joudun nyt viilaamaan alaspäin...ja mielialalääkkeitä ilman olen jo ullut reilut kaksi vuotta. Unen tarve on vähentynyt ja olo on energinen...uusia tekemisideoita pursuu enempi kun ehtii toteuttaa....Ja kaiken hyvän kukkuraksi ruokalaskut ovat pienetyneet eikä ravintolisiin enää kuluu rahaa. (tosin 25 mikogrammasta D3:a talvella syödään Miehen kanssa)....Tavoitteena lääkkeettömyys. Hyperlipid-blogia( http://high-fat-nutrition.blogspot.com/2008/01/what-do-i-eat-fitday-analysis.html) seurailen ja postailen Peterin kanssa. Kirjontahommiin pitää lähteä...tosi haasteellinen ja vaikea yritelmä on vireillä...vuodelta 1938 olevaan ristiäsimekkoon olen konekirjomassa kaksi senttiä leveään satiininauhaan kahtatoista nimeä...joka nauha sitten kiinitetään helman ympäri...Suoraan mekkoon en uskaltanut ruveta kirjomaan, jottei hauras kangas vaurioituisi...Kolmas yritelmä nauhaa jo meneillään...mutta kyllä se siitä. Hyvät päivän jatkot... ............................................. Syönytkin olen vielä tänään supistetulla alaviiston alottamistavalla....Aamulla macadamioita 20g, voita 5g, goudansiivu 10g, voileipäkeksin puolikas ja kermaa 25g kahviin...sanoo että niponipo...ja aurinkoisen versoja. Lounaskermakahvi ystävän seurassa...mantelimuffini (kun niitä nyt piisaa). Illalla kypsytän vajaa 70g kalkkunanmaksaa sipulin ja "kuutiojuurien" kanssa voi/laardisekotuksessa, yrttimaustein, tsiliä kipakoittamaan (ei kuitenkaan yli maksan maun) ja edelleen versoja. -Finelitin koko hommelin ja päivän hurja saldo on: Hiilihydraatteja 12g, rasvaa 103g ja prt 28g...joka saldo todellakin on poikkeuslukema. -(Normaalisti hh n.40-50g, rasva 120-180g ja prt 35-40g)... ja edelleen niponipo...vaan kuitenkin tähtään edelleen hyvään oloon ja painon hitaaseen putoamiseen...

Huikaisevan kirkasta

Päivän sana: Katsokaa siis tarkoin, kuinka vaellatte: ei niinkuin tyhmät, vaan niinkuin viisaat. Ef. 5:15 (KR33/38)....mitäs siihen sanoisi muuta kuin että aamen... Kaislojen kirkkaus on parhaimmillaan juuri ennen lopullista ruskoa...ja jäinen vesi niin tummaa...hiljaista. Rannan kivet niin liukkaat, ettei kivihyppelyä kannata yrittää. (Kaiken kokeilleena...ketteryys menneen talven lumia). Vähän semmosta sielunmaisemaa...kirkasta, tummaa, hiljaista...Ja uuden odotusta.

Tiistai aamu, pakkasta hiukan toistakymmentä astetta. Ulos pitää...vaan elukan koipi vihotteleee, joten joutuukohan sitä sauvoja ulkoiluttamaan.
Rinsessa taitaapi tulla evakkoon Ukkopojan ja Taimirinsessan kanssa, jottas vävy saa väkertää päättötyötään...Saisivat tulla...mumman syli on niin tyhjillään.

Eilen piti mennä sairaalaan katsomaan ystäväni poikaa vaan oli juuri päässyt taas kertaalleen uudesta leikauksesta ja oli teholla...
Kuinka vanhemmat jaksavatkaan taistella, uskoa ja pettyä kerta toisensa jälkeen...Ja entäs poika itse...Ymmärtääkö makaavansa sairaalassa toista vuotta...ja miksi.
Silmälääkäriin meni 2007 syksyllä ja sai samantien passituksen tutkimuksiin...aivokasvain...
Elämä on kysymysmerkillään.
....................................................................

Aamiaiseksi tänään taas semmosta kurinpuoleista, macadamioita, kermakahvi ja goudan viipaleita.
Thyroksiinia vähensin niin räväkästi, että aloin palella ja olla niin kiukkunen, että olisin voinut seiniä purra.
Lääkäri sitten neuvoi annostuksessa ja sanoi, että pikkuhiljaa....Vaan kun olen semmonen on/off-tyyppi.

Tänään ei luultavimmatusti tarvitse pelkästään omassa seurassa lunssia nauttia....Mantelimuffinia on tarjolla joitakin päiviä.
Illalla hyydytän voissa neljä keltuaista ja syön auringonkukan versoja...pidän muffini/kurinpalautusviikkoa...
Paino kun olisi mukava saada taas alaviistoon....Vaan jospa tämä kroppa onkin ominut tämmöset lukemat itselleen eikä paljoja nitku sinne- eikä tänne. Kuitenkin on hirmuinen halu hallita edes jotain elämässä...jos ei muuta, niin painoa...
Taitaa olla enempi semmonen akkaihmisten juttu.

Tietä pitkin

Päivän sana:

Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää.Sananl. 18:21 (KR33/38)

Vähän vaikea teksti...jotka sitä rakastavat...mitä? Yritin katsoa muutamasta muustakin raamatun käänöksestä (in english) ..

Viittaisiko sitä elämään...vai valtaan....

Muuten kyllä ymmärtää, että pitäisi puhua sitä mikä on hyvää ja hyvältä kuultavaa...puhua elämää...että metsä vastaa mitä sinne huutaa...

Mutta valta on vahva sana..vallankäyttö...sanojen valta...

Monta kertaa tietää tasan tarkkaan just jotain lipsauttaessaan, että olisi pitänyt jättää sanomatta...se pieni sisäinen ääni, joka on niin helppo tukahduttaa.

On se kumma, että niitä lipsautuksia ja kritiikkiä niin helposti päästää suustaan ...ja sitä hyvän puhumista, rohkaisevien sanojen sanomista, joutuu tietoisesti opettelemaan..

Miten oppisin puhumaan ympärilleni elämää...

Muttamutta, kenenkä vallassa oma kieli on?

.................................................................

Maanantai aamu, jo valoisa miltei kahdeksalta. Ulkona kymmenisen pakkasastetta...Paluu arkeen ja omiin touhuihin...

Aamiasen kuittasin macadamiapähkinöillä ja kermakahvilla...saskiaa iso lasillinen...kantovettä...

En oikein tunnu tänään lähtevän käyntiin. Angorakalsarit tuulihousujen alla ja pipo päässä, elukka haalareissaan, istua toljotin koneen äärellä ja tein lähtöä ulos tunnin verran...Jo olin aikeissa riisua ulkokamppeet saman tien...mutta kumminkin ulos...kuvassa näkyvää tietä vastakkaiseen suuntaan ja siitä neljänkymmenen minuutin rupeema. Aurinko pysyttelee visusti piilossa tänään... Elukan oikean etukäpälän kynnenjuuri alkoi verestää, joten en pitempiä tänään taapertanut.

Mantelimuffinit paistoin sen jauhottoman runebergin tortun ohjeella...saan päiväkahvit itselleni tarjota....minkälaista seuraa lie tänään...hiukan alakuloa ilmassa.

Kesäretonkeja ja spagettiolkain yöpaitaa sietää vielä viimeistellä. Muutakin ompelushommaa on mielessä, pellavasekoitefarkkukangas, joustava, vaalea...keväämmälle ja kesälle sopiva. -Muutama kaitaliina on tilattuna, kuvioita pitää alkaa suunnitella. Ja niille pienille rinsessoille pitäisi "preeriamekkoja", myssyjä ja mamelukkeja ryhtyä laatimaan, pellavasta...aluspuvut valkaisemattomasta puuvillasta....Jospa kirjoittamalla pääsisi inspiraatio taas käyntiin.