Turkoosirannoilla jälleen

 Kalevuoren kupeessa autiota hiekkarantaa
 Kleopatrarannan vakipaikalla. Koko talven aurinkotuoleja tarjolla
 Rantapuistossa tulppaanit kukkivat jo helmi- maaliskuun vaihteessa


 Ramin ravintolan eksitiikkaa! Portin päällä kukkalaatikossa kaktukset kukkivat
 Ja maalaistorilla jälleen



Helmi-  maaliskuun vaihteessa palasimme kauniiseen Alanyaan.
Ikävä oli jo ehtinyt tulla, lumen vankina.

Heti alkajaisiksi aloitimme talsimiset.
Kaikki asiat saamme kävellen hoidettua.
Google earthin kartan mukaan kilometrejä on kertynyt 90, noin kahdessa viikossa.
Kotona kilometrit kertyivät reilummasti, mutta aina autolla.

Henkilövaakaa olisi kai pitänyt kalibroida, se kun näytti kotikiloja kertyneen yli neljä!
Laskuun on silti  paino lähtenyt enempiä yrittämättä.

Rannalle olemme ehtineet vasta pari kertaa maata möllöttämään.
Penkillä käymme väliin istumassa ja ihailemassa alati elävää, vaihtelevaa turkoosia aallokkoa.

Maalaistorikin on entisellään.
Mansikat perunan kokoiseia, mehukkaita, tummanpunaisia.
Kilohinta n. 1.6 €.
Kaikkea muuta saa alle euron/kilo.

Oleskeluluvan anoimme.
Nyt saamme olla laskematta päiviä.
Täällä kun saa muuten olla 90 päivää puolessa vuodessa.

Elämä soljuu lupsakoissa uomissaan.
Sunnuntaisin ja keskiviikkoisin käymme kotikirkossa, jonne kävelyä kertyy edestakaisin n. yhdeksän kilometriä.
Tiistaisin on päivällä Alanyan suomalaisten kokoontuminen hotelli Alanyassa.
Kirjastokin toimii samoissa tiloissa
Yhteislauluilta tiistaina toisaalla, samasssa paikassa, missä torstaisin leikkimielinen tietokilpailu.

Skypellä lasten- ja lastenlasten kanssa turinoimme.
Äidille soittelen miltei päivittäin.

Tässä ja nyt, onnelisina ja kiitollisina!

..................................................................

Päivän Sana

Sillä näin sanoo Herra, Herra: Katso, minä itse etsin lampaani ja pidän niistä huolen. Niinkuin paimen pitää huolen laumastaan, kun hän on lampaittensa keskellä ja ne ovat hajallaan, niin minä pidän huolen lampaistani, ja minä pelastan ne joka paikasta, minne ne ovat hajaantuneet pilvisenä ja pimeänä päivänä. Hes. 34:11-12 (KR33/38)

Helmikuuta

Tulppaanit lupaavat kevättä vaikka hangen sylissä!
Ilma tuoskuu jo hitusen keväältä!
Silti.
Aurinkoa kaipaan.
Kevättä, lämmintä.
Turkoosia merta ja aaltojen rytmikästä loisketta.
Meren kohinaa.
Tässä kuussa takaisin Alanyaan!

Aamulla oli silmänruokana vaalean punainen tulppaanikimppu kahvipöydässä.
Ulkona pari pakkasastetta, puolipilvistä.
Lunta ja liukasta.

Eilen sain ystävältä Alanyasta viestin, että
"torilta tultiin.
Tuoreita hedelmiä, kasviksia ja mansikoita ostettiin.
Poikettiin kylmälle kaljalle.
Iltapäivä istuttiin parvekkeella auringossa (+34 parhaimmillaan) syömässä mansikoita ja jäätelöä."
Ilotsen heidän puolestaan vaikka vähän kirpoo sydäjuuressa!

Äiti oli syömässä, kun menimme katsomaan.
Palaneen haju tulvi vastaan.
Hän oli sulattanut puolukoita hellalla ja unohtanut siihen pannulle palamaan!
Ja silmä sekä poski mustana toissapäiväisen kaatumisen jäljiltä.
Kyljessäkin kuulemma tuntuu kipua.
Kotona pelottaa, että sairaalaan...
Ja sairaalassa, että laittavat kotiin selviytymään.
Ahdistaa.
Nyt on äidin suostumuksella anottu ympärivuorokautista hoitopaikkaa.
Jonossa voi joutua olemaan puolikin vuotta.
Tällä hetkellä kotiapua käy neljä kertaa päivässä.
Ei riitä.

Lauantaita hiljalleen vietämme.
Lohifileen lykkään chilimaustettuna uuniin ja teen pottuvoita.
Vihreitä herneitä.

Talossa rauha ja kiireetön hiljaisuus.
.............................................................

Päivän Sana

Sillä hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn varjella sinua kaikilla teilläsi. Ps. 91:11 (KR33/38)

Uutta Turkin kotia, ad 2013