Murtunut on valta lumen jään...

Valkovuokkoja!!!
Tosin tässä edellisvuotisia...
Nyt vielä lehdet supullaan kuin kippuraiset sormet!

....Pienet valkovuokot
silloin nostaa pään...
Niin hetkellistä loistoa...
Yltäkylläisyyden Jumala tuhlaa luontoon karun jään jälkeen taivaallista loistoa...väkevää...sykähdyttävää!


Jumboiltiin Ukon, Taimin ja Veeran kanssa.
Veera joutui ajamaan, kun päätäni jyystää.
Ukko sai kesäksi kumitossut, uudet rokkifarkut ja mikä tärkeintä....mustat aurinkolasit.
Koko sotisopa valmiina huomista Tallinnan matkaa varten...ja aurinkolasit jo Turkkia ennustavat...
Uimakengät pitää jostain löytää!
Taimille löytyi virkattu valkoinen pipo...niin soma.

Kanankoivet pitää lähteä polvesta poikki leikkaamaan, maustamaan, ja kippoon pottulohkohjen päällä...
jottas uuniin tunnin maustuttuaan.
Kaksi tuntia 150 asteessa pidän...tulee hyvää.

Hellemekkokankaan ostin...pitää ensin kastella pellavasekoitekangas...
Valkoiset caprihousut ovat vuoden odottaneet leikattuna...nyt nekin on kaivettu esiin...valmistuvat lopulta.
Takataskut jo kirjoin!

...............................................

Päivän Sana
Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne.
Hes. 36:27 (KR33/38)

Kenelläkään vanhantestamentin Pyhällä ei ollut sismmässään pyhää henkeä...

Vasta Jeesuksen sovitustyön jälkeen on mahdollista vastaanottaa Hänen henkensä sisimpäänsä!

Kiitos Herra!

Hetken hehkuu

Olisin tahtonut sinivuokkoja kuvaan.
Niitten sinisilmien aika on nyt...ennen valkovuokkoja... vaan en löytänyt!
Mutta tämmöinen turkkilainen löytyi, neitseellinen...kukka, joka hehkuu hetken...muutaman tunnin.
Sitten reunat ruskettuvat, kukka kuihtuu ja vanhenee silmissä!
Kuinka surullista...koko luomakunta huokaa!
Ja odottaa vapautusta!
(Rm 8:20 Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle - ei omasta tahdostaan, vaan alistajan - kuitenkin toivon varaan,)

Tänään aamulla oli lätäkkö matkailuauton alla.
Hölmöläisen touhuja.
Eilen täytettiin raikasvesitankki ja samalla kuumavesiboileri, laitettiin myrkyt huussiin, lattiat pestiin ja matot pihalle tuulettumaan ja dysonilla imuroitavaksia.
Jääkaappi ruokottiin talven jäljiltä, petivaatteet pesuun...peitot ja tyynyt ulkotuuletukselle.
Yölämpötila sitten meni -2 asteen alle ja boileri sylki vedet parkkipaikelle.
Nolo auto, lätäkkö alla!

Runsaan ahmiaisen taas nautiskelin ja äsken huomasin jotta kello on yli kolme eikä tippaakaan tunnu syömätarvetta!
Rasva rulettaa...taas liki 100g...aamutuimaan.
Muna ja keltuainen kermalöräykselle ylikypsän, pannulla hitaasti sulatetun oskarinkylkisilpun ja voisulan sekaan hyytymään.
Omatekemää luomuvehnäjauhosämpylää puolikas paahdettuna ja höylävoita vajaa sentti päälle sekä itävältalaista pastöroimattomasta maidosta tehtyä juustoa siivu...
Kermakahvia.
Jugurttia (10% rasvaa), kermaa ja mustikoita...steviaa ja sauvasotketus.
Vettä ämpärillinen.

Ulkona olikin yllättävän lämmin.
Vaihdoin punaisen jo ohuemman kevyttopatakin päälle.
Elukka meni semmoista haipakkaa...pitkästä aikaa kun pääsi ilman häpeäkaulusta juoksentelemaan...riemumieli!
Ja popsimaan leskenlehtiä!
Tunnin töräys.

Hellemekkotehdas toimii nyt täysillä.
Punaiset rintaliivit pitää hommata...punaisen naruolkainmekon kanssa!
Oikea mummaihmisen väri (talvella käytän kirkkaanpunaisia steyuppeja...nekin semmoisia mummaihmisen hetaleita).

Siskonmakkarasoppaa jäi lauantailta...luuliemeen tein ja smetanalla värjäsin...ja iso voiköntti kruunasi keitoksen.
Ennenen olen puristellut makkaroitten sisälmykset kuorista vaan nyt nipsin saksilla sentin pätkikisi.
Tuoretta korianteria pinnalle ja herkkua oli.
Mustikkapiirakkaa...ainakin Miehelle.
Tänään siis iltahelpot...ei varsinaista ruuanlaittoa!


Talviaunilta alan herätä...
Mieli on peipposen keveä...
Kynttilä- ja SarDes-korukutsut järjestän toukokuun toisella viikolla.
Huomenaamulla Veeran kanssa Jumboilemaan...Ukkopojalle kevyempää kenkävarustusta Stadiumista etsimään.

Keskivikkoaamuna Veeran ja Ukkopojan sekä Salliminiän ja Rinsessaelsan kanssa päiväristeilylle Tallinnaan.
Kevättä ihmettelemään.
Ja pitäähän Ukkopojan päästä passia testaamaan...ensimmäiselle laivareissulleen...keulaan...isojen ikkunoitten viereen, mistä meri kimaltelee ja vastaantulevat laivat ihmetyttävät!

...................................................

Päivän Sana
Ettekö tiedä, että jotka kilparadalla juoksevat, ne tosin kaikki juoksevat, mutta yksi saa voittopalkinnon? Juoskaa niinkuin hän, että sen saavuttaisitte.
1. Kor. 9:24 (KR33/38)

KOTIMAISELLE RARE EXPORTS -ELOKUVALLE KANSAINVÄLINEN MYYNTISOPIMUS

Kopioin tähän Suomen elokuvasäätiön sivuilta poikamme Jalmarin elokuvaa koskevan lehtitiedotteen:
KOTIMAISELLE RARE EXPORTS -ELOKUVALLE KANSAINVÄLINEN MYYNTISOPIMUS4/22/2010

Tuotantoyhtiö Cinet Oy on tehnyt pariisilaisen Kinology-yhtiön kanssa myyntisopimuksen elokuvan Rare Exports kansainvälisestä levityksestä. Rare Exports on perinteistä poikkeava, aikuisyleisölle suunnattu vinksahtanut joulutarina.Kinologyn talliin kuuluu mm. Ranskan viime aikojen kolme suurinta teatterielokuvahittiä: Heartbreaker, The Pimp sekä Gainsbourg-elokuva. Se vastaa myös Mathieu Kassovitzin seuraavan elokuvan kansainvälisestä myynnistä. Vuodesta 2008 toimineen Kinologyn johtaja Grégoire Melin on ennen johtanut kansainvälistä osastoa EuropaCorpissa, joka tunnetaan Luc Bessonin tuotanto- ja levitysyhtiönä.

Kinology aikoo lanseerata Rare Exportin Cannesin elokuvajuhlilla. ”Elokuva täyttää kaikki kaivatun kulttijouluelokuvan ominaispiirteet: täydellinen konsepti, huikaiseva visuaalinen ilme, hienot näyttelijät sekä kaikkia koskettava, monitasoinen tarina”, Grégoire Melin kommentoi. ”En ollut uskoa silmiäni ja korviani kun näin elokuvan; tänä jouluna me kaikki tulemme uskomaan joulupukkiin, halusimme tai emme!””Harvoin suomalainen elokuva saa toistakymmentä tarjousta myyntiyhtiöiltä jo ennen valmistumistaan. Grégoire Melinin näytöt niin Euroopassa kuin Pohjois-Amerikassa Luc Bessonin elokuvien myyjänä, sekä yhden tämän hetken menestyneimmän myyntiyhtiön Kinologyn vetäjänä vakuuttavat. Rare Exportsilla on nyt kaikki edellytykset tulla kansainväliseksi hitiksi.”, iloitsee puolestaan elokuvan tuottaja Petri Jokiranta.

Rare Exports -elokuvan takana on pitkälti sama tiimi, joka oli tekemässä myös lyhytelokuvia Rare Exports Inc. (2003) ja Rare Exports Inc – Safety Instructions (2005). Festivaaleilla ympäri maailmaa tunnustetut lyhytelokuvat ovat saavuttaneet internetissä poikkeuksellisen suosion: ne ovat saaneet yhteensä toista miljoona katsojaa. Elokuvan ohjaa ja käsikirjoittaa Jalmari Helander, joka tunnetaan mainos- ja lyhytelokuva- sekä musiikkivideo-ohjaajana. Elokuvan keskeisissä rooleissa nähdään Jorma Tommila, Tommi Korpela, Rauno Juvonen sekä Onni Tommila ja Ilmari Järvenpää. Elokuva on kansainvälinen yhteistuotanto jonka tuottajana on Petri Jokiranta / Cinet Oy. Elokuvan levittää Suomessa FS Film Oy.

Mustan huumorin sävyttämä jännitysfantasia alkaa kun kansainvälinen tutkimusryhmä aloittaa kaivaukset Korvatunturilla ja löytää 486 metrin syvyydestä, jäihin ja sahanpuruihin säilöttynä joulun tarkimmin varjellun salaisuuden. Tutkimusryhmä kaivaa löydöksensä esiin ja käynnistää tietämättään tapahtumasarjan, jonka jälkeen joulu ei ole enää koskaan ennallaan.
ELOKUVAN SUOMEN ENSI-ILTA: 3.12.2010Elokuvan virallinen nettisaitti:http://www.rareexportsmovie.com/

.............................................................
Ps 1:3 Hän on niinkuin istutettu puu vesiojain tykönä, joka antaa hedelmänsä ajallaan ja jonka lehti ei lakastu; ja kaikki, mitä hän tekee, menestyy.
.
Tämä jae on yksi raamatun lupaaman menestyksen peruspilareista!
Sitä tunnustan koko perhekuntaani koskemaan!
Ja kiitän Isää, että sanansa on totuus!

Empiirisiä mietteitä

Onko valo aaltoliikettä vai kvantteja?
Aamulla ei yhtään aivastuta vaikka aurinko sälekaihtimen raoista tunkeutuisi kiinni oleviin silmiin...semmoisena kuultokuvana luomien läpi...
Mutta heti, kun avaa silmät, alkaa aivastelu.
Siis kvantteja...valoklimppejä?

Siten aamu alkoi...aivastellen.

Unen tarve vaikuttaa vähentyneen..
Ennen nukuin kymmen tuntia jottas jaksoin.
Nyt iltaisin ennen kahtatoista (24) kömmin pehkuihin...rutistamaan tempur-tyynyä, josta on jotain vastustakin. Ei heti klittaannu.
Alkuun pitää aina pötköttää mahallaan...rentoutua.
Sitten pikkuhiljaa kylkiunille....aamuseitsemään...arkisin.
Vähähiilihydraattisen ruokavalion sanotaan vähentävän unen tarvetta.
Mitenköhän käy Tiinan, joka jo ennestään selviää pienillä unilla?

Eilen oli Ukon passinnouto päivä.
Itse kolmevuotias poliisissa pyysi passinsa...sitä mentiin oikein porukalla noutamaan.
Kuvaa ihailtiin ja passia samoin...sillä pääsee oikein ulkomaille.
Ukko ei olisi millään malttanaut antaa passia äidin käsveskaan...ja Siiri-tädille illalla ensimmäisenä piti näyttää...että Turkkiin!

Miinalta otin häpeäkauluksen eilen pois...silmä kun on jo terveen näköinen eikä se sitä yritä raapia.
Miten se saikin semmoisen temmellys kimmokkeen.
Se säntäili ympäri huushollia, harmaa kuminen röhkösika suussa.
Eteisen matolta se säntäsin keittiön suuntaan ja heittäytyi mahalleen...liukua laskemaan laatoille...uudestaan ja uudestaan.
Lopulta se kellahti olohuoneen lattialle kyljelleen ihan rapona huohottamaan.
Tänään eläinlääkäri vaan totesi, että kunnossa on.

Uunioskarin maustoin eilen ja tänään silavoin vielä päältä...
Pistin uunipottiin ja sieltä se jo tuoksuili kotiin tullessa.
Rosamundat keitän ja ison porkkanan syön...
Karpaloita laitan kerman kanssa stevialla sauvasotkien jälkiruuaksi.
Aamupöperön lisääminen on vaikuttanut sen, ettei enää päivällä kaipaile edes kermakahvia!
Pärjään hyvin kahdella ateriakerralla.
Tänäkin aamuna rasvaa söin laskurin mukaan kunnoitettavat 80 grammaa....ja hyvin pysyy nälkä aisoissa.


Eilen ahkerana leikkasin kolme trikoomekkoa...yhden kirjoin...punaisen, yksivärisen.
Helmaan tipahti (kirjottu) kukkanen, ylösalaisin.
En ollut huomannut kangaspalassa silmäpakoa, joten paikkahan siihen piti rustata!
Aina, kun kirjontoja on oudoissa paikoissa, niillä peitetään reikä!

Kylmää ja tuulista...villakaulahuivia vielä pitää käyttää.
Mutta kesä kuitenkin tulee...niin varmasti kuin aamuaurinko nousee...vaikka kuinka olisi pivien takana... piilottelemassa.
..........................

Päivän Sana
Elias oli ihminen, yhtä vajavainen kuin mekin, ja hän rukoili rukoilemalla, ettei sataisi; eikä satanut maan päällä kolmeen vuoteen ja kuuteen kuukauteen. Ja hän rukoili uudestaan, ja taivas antoi sateen, ja maa kasvoi hedelmänsä.
Jaak. 5:17-18 (KR33/38)

Pitäisikö tuhkankarkoitusrukous???

Hibiscusmaanantaita

Ihanaa maanantaita...
Kirkas auringonkillitys piristi mielen heti aamutuimaan.
Ja mieleen nousivat kesän hibiscukset...lämpine loisteineen.
Kuusi viikkoa vielä ja kuvat todentuvat.
Uudet bikinit tilasin...värikylläiset...vaikka pitäisi kai kätkeytyä kokokaapuun uimaan mennessä...kuten muslimit!

Tänään pidän paastopäivän, se kun sopii Jan Kwasniewskin Optimal Diettiin...ja viikonlopun jälkeen muutenkin.
Tosin kermakahvia muutaman mukillisen päivän mittaan ryystän.
Ruokavaliota korjailen...rasvaa lisäämällä.
Taitaa lähes kaksisataa päivittäistä rasvagrammaa olla passeli.
D-vitamiintaso oli 83 viimeisessä verikokeessa...ei ole ennen määriteltykään. Lääkäri sanoi, että hyvä.
Kolesteroli oli noussut 8.1:een, joka arvo tämän ikäisellä on loistava. Triglyseriini oli 1.07, LDL 5 ja HDL lähes kolme.
Lääkäri tosin yritti kolesterolilääkettä tuputtaa vaan vastasin että en ota!

Ompeluhommia. Kesävaatteita...ihanaa...nyt alkaa jo inspiraatio iskeä.
Äitiä katsomaan iltapäivällä...ja Rinsessaelsaa...Ukko-poikaa ja Taimi -rinsessaa...
(Paitsi että tälläkertaa paikalla olikin Lohikäärmesoturielsa ja Hurja Merirosvopäällikköukko!)
(ja vielä virhekorjaus...Ukko olikin Hurjista Hurjin Merirosvopäällikkö!)
.
Suvikumit on nyt matkailuautossa...grillaaminen ei lauantaina Aikamiespojan pihalla onnistunut. Tuuli niin vimmatusti, että halotkin olisivat pesästä lentäneet.
Miniä oli tehnyt valmiista voitaikina levyistä pekonin kanssa kierrepötköjä...olivat herkullisia.
Paistolämpötilä 225 astetta, kymmenisen minuuttia.
Kokeiluun.

Miinan "häpeäkaulus" saadaan pois keskiviikkona...ottaisin jo...silmä kun on nyt kunnossa.
Ja koira on taas energinen oma itsensä...iloinen ja leikkisä.
Kunnon lenkille en vaan vielä mene sen kanssa...se kun tökkii kaulurillaan kaiken aikaa...sai jo reunan siitä murtumaan.

Walpuri lähestyy.
Viime vuonna olin Miehen kanssa kahdestaan kotona...nyt on suunnitelmissa yhteisvappu sisaren ja veljen porukoitten kanssa.
Velipoika (62v.) kotiutui Maija-vaimon kanssa kuun alussa Kreetalta talven vietosta.

Omat suunnitelmat Miehen eläköitymisineen saivat taas uutta puhtia.
Fiskariin kodin remontointi edelleen elää....aloitetaan kesällä.
Ensin keittiö ja iso huone...ettäs tilaa muuttaa tavarat.
Sitten vuorossa muutto Espanjaan...talviksi....
(Vuoden kuluttua?)

Ennen aina suunniteltiin ulkomaille muuttoa eikä se koskaan toteuntunut.
Nyt alkaisi edellytykset olla...mutta tuntuu kuin varpaista ja sormista lähtisi hienonhienoja säikeitä...
Lapsenlapsiin...miten niistä raskii olla erossa.
Minä kun ajattelin olevani en-tunneihminen!
Rakkaus kaihertaa sydämessä...iloineen ja suruineen.

.........................................................

Päivän Sana
Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä.
Ef. 5:25 (KR33/38)

Tuhkapilveen

Minne katosi aurinkoinen...
Tuhkapilveen?
Vettä lösöttää...ikkunalaudoilla rapsaa...
Ja kynttilät kevääseen valontuojiksi....ei muu auta.

Tein mustikkapiirakan...semmoiseen valmiiseen kauramurotaikinaan.
Ystäviä tulee piipahtamaan...ja Miehelle on ollut piirakka luvassa jo viikon.
Mustikoille pakkasesta pitää alkaa antaa kyytiä!
Mukavasti jo niitä olen tuhonnutkin...aamiaislisänä:
1 desi kreikkalaista jugurttia, 0.5dl kermaa, ripaus steviaa ja desi mustikoita...sauvasotkien.

Olen saanut karppisivuilla ohjeistusta liikaniukkakaloriseen ruokavaliooni...jottas kuulemma olen jo nälkiintynyt ja painaisin kitukuurien jälkeen alle 60kg, jos ne toimisivat...(1200 kalorila pitkään...vuoroon tuhannella...rautaisella itsekurilla)

Ruokaremontti....
Nostin päivittäisen kalorimäärän (jota ei edes kuuluisi laskea...vaan laskuri kultakaloissa näyttää) reiluun kahteentuhanteen.
Aika hulppeet lukemat: rasvaa melkein 200g päivässä, proteiinia n. 60g ja hiilihydraatteja 30-50 grammaa...ketoosia vältellen!

Viikko on näillä eväillä mennyt ihmetellessä...punaviiniäkin illalla parin lasillisen verran.
Vaakaan hivuttauduin aamulla...noloillen...hyvin varovasti ja rillit päässä, että näen, paljonko lisäkiloja on tullut!
Piti hieroa silmiä, ottaa rillit pois, sytyttää valot ja katsoa uudelleen.
Alamäkeen...miten on mahdollista näillä eväillä?

Kroppa kuuleemma kitukuurien jälkeen varautuu uuteen nälkäkuuriin eikä luovu läskeistä
Nyt on polttoainentta tullut rasvapolttoiselle keholle siinä määrin, että taitaa varovasti uskaltaa pistää omat varastot kiertoon.
En ymmärrä...painovoimalain vastaista!
Vaan sitähän olen kirjoista opiskellut, että kalori ei ole kalori ja että kaloriteoria on väärä.
Täytyypi kiittää herätyksen aikaan saanutta Leena-Siskoa! ....joka aina uudelleen jaksaa neuvoa ja ohjeistaa.
.

Elukan silmä on jo parempi, mutta siihen tippojen saaminen on tuuripeliä...kuin sokkona pommin pudottamista yläviistosta, puruluu Miinan suussa...jottei nappase käteen kiinni. Sitä pelottaa.
Ensi viikon perjantaihin asti pitäisi lääkitä neljästi päivässä...Keskiviikkona jälkitarkastus ja toivon mukaan kaulurista eroon päästään.
.
Huomenna aikamiespojan pihaan matkailuauton suvikumien vaihtoon.
Mitenhän mahtaa aurinkoinen tuhkapilvestä päästä killittelemään.
Onneksi grilli lämpiää ilman aurionkoakin ja makkarat maistuvat ulkona...terassilla, turkisliiviin kääriytyneenä.
.
.............................................

Päivän Sana
Niin Jeesus katsoi heihin ja sanoi heille: "Ihmisille se on mahdotonta, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista".
Matt. 19:26 (KR33/38)

Arjen tohellusta

Aamu valkeni pilvisenä, nelisen lämpöastetta.

Elukalla on pönttö päässä ja pitemmät lenkit vielä jätettävä väliin.
Huomenna on kaulurin poisto ja silmän jälkitarkastus.
Miten voikin niin pieni (4.2kg) elukka taistella vastaan silmätippojen laitossa!
Joudun tunkemaan sille peukalon suuhun, jota se vihoissaan puree...ja yritän pitää päätä paikoillaan tipantiputtamisen ajan.
Sattumalta menee tippa silloin tällöin kohteeseensa!
Kaulurin reunaa Miina käyttää ulkona lumilapiona.
Eilen Veeran takapihan lumikasassa se tökkäsi kaulurinreunan hankeen, heitti lumet ilmaan ja sama homma uudelleen!

Äidin kela-asioita pitää lähteä hoitelemaan.
Miten ne voikin niin paljon kysellä...ja miten ne kuvittelevat vanhusten pystyvän vastailemaan kaikkiin kimurantteihin kysymyksiin, kun nuoremmillakin pähkäillessä aikaa tuhraantuu..

Mieliala on tänään kummallinen...
Aamuyöstä asiat sotkivat unen...kiersivät kiusallista rataa.
Kaikista asioista, menneistä ja nykyisitä, syyttelen itseäni.
Aikanaan kodin menetyksestä, velkajärjestelyyn joutumisesta, avuttomuudesta maailmaa suurempien asioitten keskellä, riitttämättömyydestä mummana ja aikuisten lasten tukena.
Ja miten Mieskin...
Siivoaa viikonloppuisin, käy päivät töissä ja ajaa neljäkymmentä kilometriä suuntaansa.
Osaanko tarpeeksi arvostaa ja rakastaa?
Ja kevätkin viipyilee...ja se kirkkaus, jonka jo olisi pitänyt pelmahtaa täyteen loistoonsa.

Tulee mieleen se kaikkein vaikein käsky: Älkää mistään murehtiko!
Ja että Jumalan rauha täyttää sydämen, ymmärrystä suurempi, kunhan asiansa osaa jättää Isän haltuun.
Kunhan sen aina tiedostaisi!

Perjantaina menen illalla seurakuntaan Kids Action Nighttiin esittämään maatuskoilla luomiskertomusta....
Kunpa sen osaisin elävästi kertoa!

Sienet otin suolasta likoamaan.
Teen illalla soosin, kermaan ja smetanaan.
Pottuvoita, oskarin uunifilettä ja karpaloita on illalliseksi.

Rasvaparannusta piti tehdä, kun näytti päiväsaanti jäävän liian pieneksi, karppifoorumin Kultakalaskurin mukaan.
http://karppaus.info/kultakalat/
Niinpä aamulla paistoin munakkaan (muna+keltuainen, kermalöräyksellä) voissa palvikyljen suikaleitten kanssa,
laitoin kahviin kunnon tujauksen kermaa, ripauksen steviaa, söin lusikallisen kookosöljyä, lusikallisen kalanmaksaöljyä ja päädyin peräti seitsemäänkymmeneen rasvagrammaan. Hyvä minä.
Ison porkkanan rouskuttelin jälkiruuaksi.

Iltapäivällä koitan jatkaa keskeneräisiä ompeluksia...ne kun eivät omia aikojaan valmistu!
Lauantaina matkailuautoon suvikumien laittoon aikamiespojan pihaan...ja grillailemaan!
Ja silmujen paisumista ihailemaan...
Jospa aurinko armas soisi kimallustaan ja valoaan!

......................................

Päivän Sana
Ja minä vuodatan Daavidin suvun päälle ja Jerusalemin asukasten päälle armon ja rukouksen hengen. He katsovat minuun, jonka he ovat lävistäneet. Ja he valittavat häntä, niinkuin valitetaan ainokaista, murehtivat häntä katkerasti, niinkuin murehditaan katkerasti esikoista.
Sak. 12:10 (KR33/38)

Syömällä terveeksi

http://www.studio55.fi/artikkeli/1090877/
http://www.studio55.fi/artikkeli/1091641/
http://www.studio55.fi/artikkeli/887291/

Kirkas säde silmään singahti

No nyt kirkkaus koitti.

Aamulla sälekaihtimien raosta kirkas säde silmään singahti...ja sitä ihmettä piti ihan nousta katsomaan...että aurinko armas...vihdoin...harmaan tihuuttelun jälkeen.

.

Miinakoiralle kehketyi kirsikkasilmä.

Vilkkuluomi silmäkulmasta kääntyi osittain silmän päälle.

Viime viikonloppuna eläinlääkäripäivystykseen...

Nukutuksessa luomi käännettiin paikoilleen...ja seuraavana aamuna silmäkulmassa komeili taas punainen pallkukka.

Takuu kesti siihen asti, kun perävalot näkyivät.

.

Soittorumba eläinlääkäreille.

Hintahaarukka moiselle operaatiolle oli aika iso.

Sadasta neljäänsataan euroon.

.

Nopeimmin sain ajan Hyvinkäälle...

Siispä sinne eilen Miinan kanssa matka-autolla törryyteltiin.

Paikka oli viihtyisä ja odotoustilan nurkassa sain laittaa capuchinot virkistyksekseni..odotellessa.

Leikkaus kesti miltei tunnin ja tikkejä laitettiin kahteen kohtaan...mitään pois leikkaamatta...siten, että kyynelkanava säilyi ehjänä.

Olin tosi tyytväinen...kokenut naislääkäri kertoili jatkotoimet ja näytti tikit silmästä.

Miina makaili nukutettuna pöydällä, tippaletku jalassa.

Siinä sille sitten aseteltiin kauluri paikoileen, jottei pääse raapimaan.

Keskiviikkona mennään jälkitarkastukseen.

Operaation hinta oli hyvin kohtuullinen, 148 euroa.

.

Nyt se jo säntäilee pönttöpäänä ja käyttää ulkona kaulurin reunaa lapiona lumikasassa...viskoo lumenrippeitä ilmaan.

Rapussa se lähti aika spurttia ylös ryntäämään ja pyllähti nurin...kaulurin reuna osui rappuseen.

Kannoin sitten mennen tulen.

Viime viikolla tein sille kurakelien varalle maastokankaisen haalarin. En raskinut ostaa.

Koko tiistaipäivän piirtelin kaavoja, mittailin, ompelin ja purin. Purin ja ompelin.

Haalarin toiseen sivuun laitoin heijastinkankaisen sydämen, jonka yli kirjontakoneella punaisella nimi Miina.

Jos tuntityölle mitään arvoa lasketaan, niin haalarille kertyi hintaa parisataa euroa.

.

Valmiin haalarin puin Miinalle ja lähdettiin koekäytölle ulos.

Lahkeet liian pitkät, etuosa haalarista liian iso. Jalat mulahtivat haalarin siään ja takajaloilla tyrkki itseään onnettomana eteenpäin.

Kotiin ja korjaukseen.

Lopulta puku istui hyvin...ja niin Miinakin.

Se meni olohuoneen nurkkaan ja istua kökötti siellä nolona.

Ei mennyt ovelle Miestä vastaan vaan jurotti.

Kun kannoin sen Miehen eteen, se istui takajalta harallaan ja pää riipuksissa, kuin tuomittuna.

.

Keskiviikkona ulkona se keksi leikin.

Lumikasoja kun vielä on ja tipsut ovat korkeitten paikkojen keisareita, se kiipesi tapansa mukaan kasan päälle...ja liukastui kyljelleen...ja vauhdilla liukui alas...kiipesi takaisin ja heittäytyi kyljelleen...mäkeä laskemaan...useamman kerran.

Nyt ei haalari enää nolota eikä sitä tarvitse koko aikaa yrittää ravistella pois päältä.

.

Ihanan aurinkoista...tuntuu suomujen putoamiselta silmistä.

Ja kotona kaikki paikat ovat yhtäkkiä pölyn peitossa, peilit kirjavia, ovet tahraisia ja lattiat nuhruisia.

En pese tänään...kunhan aurinkoa pällistelen...Mies imuroi parhaillaan.

Ompelukset sitkeästi pysyvät keskentekoisina.

Viime kesänä leikattu mekontekele pitäisi loppuunsaattaa...että Turkkiin mukaan.

Ensikuussahan se jo on, lähtö.

.

Kevättä rinnassa...viime vuonna viikko tästä eteenpäin oli jo valkovuokkoja.

....

Päivän Sana
Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa.
Gal. 3:26 (KR33/38)

Totisesti, Hän on ylösnoussut

Päivän Sana
"Ei hän ole täällä, hän on noussut ylös. Muistakaa, kuinka hän puhui teille vielä ollessaan Galileassa, sanoen: 'Ihmisen Poika pitää annettaman syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulittaman, ja hänen pitää kolmantena päivänä nouseman ylös'."
Luuk. 24:6-7 (KR33/38)
Siunattua ylösnousemusjuhlaa!
Harmaata on...toivoin auringon julistavan riemullista, kirkasta pääsiäistä.
Ei tainnut toiveistani piitata.
Lämmintä viitisen astetta.

Viikko on vierähtänyt Miehen lomaa suorittaessa.
Maanantaina lähdimmen sisareni Merjan ja miehensä kanssa Tallinnaan...
Kuva edellisen vuoden vastaavalta reissulta...tosin 14.4...nyt oli samassa paikassa sihisten sulava, paksu lumikasa. (Menipä köyhäksi...sama kuva jo viime vuonna...vaan kukapa sitä likaista lumikasaa?)
Kukkia oli vain vanhan kaupungin muurin kupeessa myyjillä...runsaasti, ihania, värikkäitä...

Kotiin tultua sain viestin serkultani Joensuusta, että ohitusleikattu miehensä on huonona.
Niinpä lähdimme matkailuautolla torstaina sinne ajamaan.
Kuumeinen oli ja siinä sairaalassa rukoilimme hänen puolestaan ja kuume laski saman tien.
Mies piristyi niin, että perjantaina kärräsimme hänet pyörätuolissa kahvioon...juttukin jo luisti.
Illalla lähdimme ajamaan kotiin. Matka taittui niin sujuvasti, että ajoin yhtäkyytiä kotiin...viisi tuntia.
Eilen sitten kuume oli taas noussut!
Mikä lienee...arvet olivat kuitenkin hyvin umpeutuneet.

Aamulla laittelin Ukolle ja Taimille pääsiäismunia ja pupuja...Tiimarista ostin lasisia kukkoja
(4 kpl), vihreitä, joitten sisään namit laitoin.
Elsan lasikukkoon pelkkiä marmeladeja ja karkkimunia...suklaata ei voi syödä...vielä.
Kyllä se yliherkkyys paranee.
Tallinnasta ostetut ohran siementkin ehtivät viiden sentin taimelle ja pari pikkutipua kököttää ruohossa.
Mignonmunia muutama.
Joensuussa aikanaan pääsiäistä vietettäessä serkkuni piilotti mignonit kaikille lapsille (omiaan kolme ja meidän mukana olleita neljä) sänkyyn.
Poikansa Mikon muna oli yöllä särkynyt ja nolonnäköinen poika kömpi pyjamanhousut ruskeina kerrossängyn yläpetiltä ja sanoi:"Voi ku mie luulin ett mie oon paskonu housuun!"

Mies lähti seurakuntaan ylistystapahtumaan järjestyksen valvojaksi...
Minä Miinan kanssa lenkille.

Lammaspotti yön tuoksuili uunissa, sadassa asteessa...kolmesta lähtien reilussa viidessäkymmenessä.
Valkosipulinkynsiä törkin puukolla paistiin tökittyihin reikiin, pintaan merisuolaa , mustapippuria ja Turkista viimekesänä tuotua tuhdisti tuoksuvaa minttua....rosmariinin oksia pottiin.
Silavat unohdin kauppareissulla, joten pekonin siivuja laitoin pinnalle ja höylävoita.
Liemeksi löräys punaviiniä.
Nyt aamulla poistin pekonit (kompostiin), siivilöin liemen ja lammas takaisin savipottiin.
Liemestä teen kermaisen kastikkeen...
Rosamundasta pottuvoita... ja yrttiporkkanoita uuniin. Veera toi sahramiriisiä.
Minttuhyytelöä.
Veeran perhe tulee pääsiäissyömään.
Jälkiruuaksi mämmiä ja kermaa.
Ostin Kymppimämmin sokeritonta, luomua...sekä tavallista.
Kuinka ollakaan...tavallinen maistuu luomua paremmalta!

Huomenna lähdemme myöhäpääsiäismunat viemään Fiskariin...