sunnuntai 10. toukokuuta 2009

Äitienpäiväkukka



Siunattua äitienpäivää kaikille Suomen äideille!

Omat tyttäretkin ovat jo äitejä ja oma äitikin on edelleen hyvissä, ainakin sielun voimissa.
Äitienpäiväkukka kyllä omissa mielikuvissa ehdottomasti on valkovuokko vaan sen olen jo blogissani käyttänyt...ja oma äiti sanoi, että heillä Pohjois-Karjalassa aina äiti sai rentukat...siellä kun ei valkovuokkoja ole.

Olin neljävuotias kun perheemme muutti Joensuusta Helsinkiin Lapinrinteelle (Satakuntalaista osakuntaa vastapäätä...silloin tosin tyhjä tontti) ja sieltä vuonna 1951 vastavalmistuneeseen Käärmetaloon. Seuraava tontti keskustaan päin Mäkelänkadun varressa oli rakentamaton ja sieltä keräsimme veljieni kanssa äitienpäivävalkovuokot...

Ja kerran äiti sai oikein yllätyspaketin.
Raviradalta kävimme keräämässä Sirkkusokeri paketillisen hevosenkikkareita, paketoimme nättiin paperiin ja ojensimme onnellisina äidille !
Äiti nimittäin oli maksua vastaan useasti meitä pyytänyt hakemaan kukankasteluveteen lannoitetta ja nyt annettiin ihan ilmaiseksi....Lienee ainutlaatuisin koskaan antamamme lahja...saajapuoli samaa mieltä.

Rinsessa puolestaan oli kirjoittanut facebookiin, että tekisi mitä vaan äidille ja tänään se mitävaan on Ellen Svinhufvudin kakku...sitä kun ei kukaan tällä hetkellä valmista eikä myy...(kohta saa Bilnäsistä)...ja tietenkin tämä äiti tahtoo juuri sellaisen.
Joten kakulle mennään Jokelaan...jottas isomummokin saa maistaa ihanaista herkkua.
Kultakeramiikan valkovuokkomukeja äitini saa lahjaksi lapsilta ja lastenlapsilta...kun on vierasmukeja toivonut.
Itsellänikin niitä jo on ja Prismakin ilmoitteli valikoimissaan olevan vaan eipä ollut enää. Tilasin nettikaupasta lisää.


...............................................................................
Päivän sana tähän äitipäivään: Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.
Joh. 14:26 (KR33/38)
Onpa lohdullista, että meillä on oma puolustusasianajaja ja opettaja muistuttamassa kaikesta, mitä Jeesus maan päällä eläessään sanoi ja opetti!
Posted by Picasa

sunnuntai 3. toukokuuta 2009

Keijut karkeloi...

Päivän sana: Halleluja! Autuas se mies, joka Herraa pelkää ja suuresti halajaa hänen käskyjänsä! Hänen jälkeläisensä tulevat voimallisiksi maassa, oikeamielisten suku tulee siunatuksi. Varallisuus ja rikkaus on hänen huoneessansa, ja hänen vanhurskautensa pysyy iankaikkisesti.
Ps. 112:1-3 (KR33/38)...
Siinähän se, miesten psalmi.
Jälkeläisiä on siunaantunut, viisi lasta, kahdeksan lastenlasta! Ja tulevat voimallisiksi...lupauksen mukaan...Ja varallisuutta ja rikkauttakin on...lupauksen mukaan...ja vanhurskaus (oikea asema Jumalan edessä) pysyy.
Mikäpä on ollessa...ja odotellessa lupausten täyttymistä.


"Ne kertoo kuinka lähteellä keijut karkeloi"....
Alkavan kesän hento vihreys alkaa hiipiä valkovuokkopaikkoihin...Keijut illan tullen, aikuisten silmiltä salassa, virittävät karkelon...ja kesäyössä sirkkain viulut soi...eivät huoli mukaan.
Aurinko siivilöityy puitten paljaitten (tai johan nekin alkavat olla hiirenkorvilla) oksien lävitse...lämmittämään ja eläväksitekemään. Jokavuotista ihmettään.

Kerrostalossa, "akvaarioasunnossa", asuminen tähän vuodenaikaan ottaa koville. On kuin olisi vankina viileitten seinien sisällä, kun sielu kaipaa ulos, valkovuokkojen ja uusien silmujen sekaan, aurinkoon...kevään tuoksuihin.

Ajelulla käytiin, ennen veroilmoitusrumbaa (Mies hoitaa kirjanpidon).
Walpurin aikaan on tullut yli tarpeen syötyä, joten nyt nälkä helpommin yllättää....tai nopeammin. Kumma juttu.
Huomenna palaan ruotuun...Tänään vielä äsken pupellettiin kunnon entrecoteet, pottuvoita ja -salaattia, tomaattia ja muutama salaatin lehti, versoja.

Fysioterapeutti on käynyt kotona kaksi kertaa runnomassa niskoja ja olkavarsia. Rinsessakin löysi tiensä Hannan napakoihin käsiin...ja Salliminiä. Isominiä tulee myös ensi keskiviikkona. Rinsessalla on toiveita saada niska- ja hartialihakset rennoiksi...jottas välttyisi migreeneiltä. Omat säryt ovat selvästi helpottaneet...Nyt tosin oikea olkavarsi mustelmilla, mutta so what. Varsinainen voimanpesä, Hanna.

Toukokuiset viikonloput ovat yllättäen käyneet vähiin...
On äitienpäivää, vävyn valmistujaista, helatorstain Pohjois-Karjalan reissua ja sitten...Turkkiin lähtö...niin pian.


Posted by Picasa